e-Tampere

Tietoyhteiskunta on tullut kiinteäksi osaksi pirkanmaalaisten arkea

Tietoyhteiskuntakehitystä on pyritty edistämään viime vuosina monin eri tavoin niin Pirkanmaalla kuin valtakunnallisestikin. Aiemmin ei kuitenkaan ole selvitetty, miten aktiivisesti pirkanmaalaiset käyttävät uutta tieto- ja viestintätekniikkaa, miten se vaikuttaa heidän elämäänsä tai mitä he ylipäätään ajattelevat tietoyhteiskunnasta. Tommi Inkisen ja Päivi Kurun nyt julkaistu raportti Kansalaiset ja tietoyhteiskunnan sosiaaliset vaikutukset: Pirkanmaan tietoyhteiskuntatutkimus 2004 perustuu Tietoyhteiskuntainstituutin ensimmäiseen laajaan kyselytutkimuksen pirkanmaalaisten tietoteknologian käytöstä ja siihen liittyvistä asenteista. Kyselyyn vastasi 1061 henkilöä.

Yksilökeskeinen työyhteiskunta

Suurelle osalle vastaajia tietoyhteiskunta näyttäytyy lähinnä työyhteiskuntana. Varsinkin paljon teknologiaa käyttävien ihmisten elämässä tietokone, sähköposti ja internet-sivustot ovat työvälineitä tai työtehtäviä palvelevia tekniikoita. Työelämälähtöisyys, kiireen kasvaminen ja yksilökeskeisyyden korostuminen kuvaavat valtaosan näkemyksiä tietoyhteiskunnasta. Myös työelämän epävarmuus ja projektiluontoisuus heijastui vastauksissa. Jo pitkään puhuttanut etätyö sen sijaan vaikuttaa edelleen olevan suhteellisen vähäinen ilmiö. Noin 70 % vastaajista ei myöskään näe työn ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyneen kohdallaan.

Internet keskeinen osa

Internet on pirkanmaalaisille keskeinen osa tietokonetta: valtaosalla oli käytössään verkkoyhteys ja mahdollisuudet sen käyttöön. Yleisimmin verkkoa käytettiin verkkopankin hyödyntämiseen ja harrastuksiin liittyvien tietojen etsimiseen. Sosiaalisessa elämässä tietoverkkojen tuomat muutokset ovat pieniä: vain noin joka kymmenes vastaaja on luonut uusia tuttavuuksia verkon kautta.

Koulutus kiinnostaa

Laajemmassa mittakaavassa paljon keskustelua aiheuttaneiden digitaalisten kuilujen syyt juontuvat Pirkanmaan näkökulmasta pääasiassa erilaisista käyttötaidoista; tietokoneiden, internet-liittymien ja matkapuhelimien hinnat eivät muodostaneet keskeistä estettä teknologioiden käytölle. Noin viidesosa vastaajista ilmoittikin kiinnostuksensa ottaa osaa ilmaiseen internet-koulutukseen - tämä kiinnostus on aiemmin ilmennyt eTampereen järjestämillä "nettikinkereillä", joiden osallistujamäärä on järjestelmällisesti ylittänyt vapaiden istumapaikkojen määrän. Alueellisesti tarkasteltuna maaseutumaisilla alueilla asui enemmän lisäkoulutusta kaipaavia henkilöitä. Sukupuolella sen sijaan ei ollut vaikutusta tietotekniikan käyttötaitojen tasoon.

Tietotekniikan opettamisen tärkeys näkyy selvästi aineistosta. Mitä paremmin peruskoulutuksessa ja sitä seuraavilla asteilla huomioidaan koulutus tietoteknisten laitteiden käyttöön, sitä paremmalle tasolle nousevat valtaväestön taidot. Myös keskimääräisen koulutustason nostaminen ja laajentaminen ovat keskeisiä elementtejä tietoyhteiskunnan kehityksessä.

Asenteet positiivisia

Yleiset asenteet tietoyhteiskuntakehitykseen olivat positiivisia: vaikka ongelmina nähtiin korostuva yksilökeskeisyys ja ikäryhmien välinen kuilu, lähes kolme neljästä vastaajasta kuitenkin piti tietotekniikan kehittymistä jokaisen suomalaisen olotilaa parantavana asiana.

Tietoyhteiskuntainstituutti

Tietoyhteiskuntainstituutti on yksi eTampere-tietoyhteiskuntaohjelman kuudesta osaohjelmasta. Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistoimintona sen tehtävänä on edistää tietoyhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta tamperelaisissa yliopistoissa.

Julkaisun myynti:
Tampereen yliopiston Tiedekirjakauppa TAJU
Yliopistonkatu 38
Puhelin (03) 215 6055
Verkkokirjakauppa http://granum.uta.fi