eKansalainen - Tarinat - Hiiri vie seniorit pankkiin
Hiiri vie seniorit pankkiin
Vaikka verkkopankin palvelut kuuluvat kaikille, niin monia iäkkäämpiä asiakkaita laskunmaksu hiirellä vielä hirvittää. Laskunmaksukinkereillä hiirikammo häviää. Huippusuosituissa tilaisuuksissa keväällä 2004 tarjoiltiin yksilöllistä opastusta nettipankin palveluihin.
eTampereen ja tamperelaisten pankkien järjestämillä Laskunmaksukinkereillä Sampolan kirjaston Tietotorilla ei näy harmaita kiikkustuolimuoreja. Sen sijaan tupa on ääriään myöten täynnä Internetin innostamia eläkeläisiä, jotka posket palaen naputtavat päätteillään.
Yksi näistä kymmenestä hiiren kesyttäjästä on Eila Kantola. Hän näppäilee sujuvasti käyttäjätunnuksen, salasanan ja avainluvun nettipankkiinsa.
– Kävin jo vuodenvaihteessa Internetkurssin, hän paljastaa käsittelytaitojensa salaisuuden.
Aiemmasta nettikokemuksestaan huolimatta Kantola pitää Laskunmaksukinkereitä tarpeellisena.
– Näitä verkkopankkiasioita ei harjoiteltu kurssilla erikseen. Aiemmin olen seuraillut lähinnä BirdLife Suomen Internetsivuja ja käyttänyt sähköpostia.
eTampereen projektipäällikkö Sirpa Stenström ei käännytä ovelta ketään, vaikkei tulija olisi ikinä hiireen koskenutkaan.
– Monet kurssilaisistamme ovat kuitenkin jo jollain tavalla tuttuja tietokoneen kanssa. Heillä voi olla kotona kone, mutta netti on vielä kokematta.
– Jotta surfailukipinä syttyisi, tarvitaan se ensimmäinen sysäys astua nettiin. Iäkkäämmille ihmisille porttina toimii usein jokin hyötypalvelu, kuten verkkopankki. Sen myötä he innostuvat muistakin Internetin ihmeistä.
Paniikkia ei, pähkäilyä kyllä
– Täällä on mukava harjoitella, kun voi heti kysyä, jos tulee ongelmia. Se on tärkeää, kun tässä on kuitenkin raha kysymyksessä, Kantola painottaa laskunmaksun lomassa.
Hänen mukaansa nettipankin turvallisuuteen on kiinnitetty kurssilla hyvin huomiota.
– Saimme tosi hyvät ohjeet varmuusmenetelmistä, hän kehaisee ja vilauttaa kinkereillä jaettuja, aaneloselle koottuja vinkkejä.
Laskunmaksukinkereillä on keskimäärin yksi neuvoja kahta opastettavaa kohden. Se on Stenströmin mukaan juuri sopiva määrä.
– Kun joku ei ole ihan koko ajan olan takana neuvomassa, niin joutuu vähän itsekin funtsimaan, kuinka ongelma ratkeaisi. Silti apu on riittävän lähellä, ettei mitään paniikkia pääse syntymään.
Kysykää, kysykää, kysykää!
Tampereen Seudun Osuuspankin palvelupäällikkö Merja Tuomala kiertää neuvomassa asiakkaitaan kinkereiden vilinässä.
– Haluamme kertoa verkkopankista yhtenä vaihtoehtona hoitaa pankkiasiat, mutta kaikki ovat edelleen tervetulleita asioimaan konttoriinkin.
Tuomala muistuttaa, että yksilöllistä opastusta laskunmaksuun saa konttorista koska tahansa.
– Tulkaa ihmeessä kysymään, kun haluatte harjoitella nettipankissa asiointia pankin päätteellä! Sitä vartenhan me siellä tiskin takana olemme.
Kinkereiden ilmapiiri saa Tuomalalta kiitokset. Asioiden kimppuun käydään rauhallisesti ja harjoitella ehditään useampaan kertaan.
Tämä on Eila Kantolan mieleen: – Kertaus on opintojen äiti, hän hymyilee ja käy laskujen kimppuun jo konkarin ottein.
(Hiirellä pankkiin oli eTampereen ja tamperelaisten pankkien (Aktia, Nordea, Sampo, Tampereen Seudun Osuuspankki ja Ålandsbanken) yhteinen kampanja, joka opasti verkkopankin käyttöön. Tavoitteena oli esitellä vaihtoehtoinen tapa hoitaa pankkiasiat ja lisätä verkkopankin sekä muiden verkkopalvelujen käyttöä.)
1/2004
