Sivukartta   Haku  

eKansalainen - Tarinat - Kuka pelkää tietsikkaa?

Kuka pelkää tietsikkaa?

 
Jokaisesta Tampereen kaupungin päiväkodista löytyy tietokone. Pitääkö jo alle kouluikäistenkin ottaa tietotekniikka haltuunsa?
 
Syksyn 2003 aikana saatiin viimeisiinkin Tampereen kaupungin päiväkoteihin verkossa oleva tietokone opetuskäyttöä varten. Kaupungin päivähoidon suunnittelija Vesa Komonen vetää heti jalat alta niiltä, jotka pelkäävät päivähoidossa hypätyn teknologiabuumiin ilman syvällisempää pohdintaa.
 
— Kun kyseessä on uusi asia pienen lapsen toimintaympäristössä, on aina oltava tarkkana ja kuunneltava niin sanotusti herkällä korvalla. Tietotekniikkaa varhaiskasvatuksen pedagogisessa käytössä on mietitty ankarin kriteerein. Tietotekniikkaa käytetään, kun siitä on todellista hyötyä, Komonen painottaa.
Komonen ei kuitenkaan kiellä, etteikö vanhemmilla olisi pelkoja pienten lasten tietokoneen käytöstä. Siihen vanhemmilla on Komosen mielestä täysi oikeus ja syykin. Mitä vanhemmat sitten pelkäävät?
 
— Perimmäisenä pelkona on, että liika tietokoneen käyttö vie lasta pois lapsuudesta. Lapsen pelätään liimautuvan koneeseen. Päiväkodeissa tietokoneella on kuitenkin vain välineellinen arvo. Tietokoneen käyttö päiväkodeissa on myös hyvin sosiaalista: lapset tekevät yhdessä, Komonen kertoo. Hän myös muistuttaa, ettei tietokoneessa ole lapsille mitään kummallista. Lapsen näkökulmasta tietokoneita on ollut aina olemassa.
 
— Toisaalta tietokone voi olla myös lapsen vapaasti valittavissa oleva väline, kuten kotileikit tai legoilla rakentelu. Olennaista on, että kasvattaja tietää, mitä lapsi koneella tekee, Komonen painottaa.
 

Mummot ja vaarit ahkerina

Tietotekniikan tärkeimmäksi tehtäväksi päiväkodeissa nähdään päiväkodin ja lasten vanhempien kasvatuskumppanuuden tukeminen. Yksi keino vanhempien ja päiväkodin yhteistyön lisäämiseen on digitaalinen kasvunkansio, jota kokeillaan pilottina Tasanteen päiväkodissa nyt toista vuotta. Tampereen päivähoidossa ideoidun digitaalisen kasvunkansion perusidea on sama kuin perinteisessä kasvunkansiossa: siihen kerätään lapsen piirustuksia, tarinoita, valokuvia ja muita tuotoksia vuosien varrelta. Nyt vain kansio laitetaan perinteisen printtikansion lisäksi Internetiin, jossa myös vanhemmat pääsevät ajasta ja paikasta riippumatta lukemaan ja täydentämään sitä.
 
— Digitaalinen kasvunkansio on saanut perheissä innostuneen vastaanoton. Vanhemmat ja myös isovanhemmat ovat olleet hyvin aktiivisia kasvunkansioiden täydentäjiä ja lukijoita. Oman kansion sivuilla vierailu on myös oiva tapa lapselle ja vanhemmille tutustua yhdessä Internetiin, Komonen kertoo.
 

Koulussa vielä ehtii

Hervannan EU 2 -alueella on tehty tutkimus, jossa selvitettiin, mitä päiväkoti voisi tehdä perheiden integroimiseksi tietotekniikan pariin. Kyselyyn osallistui sekä päiväkoti-ikäisten lasten perheitä että Hervannan päiväkotien henkilökuntaa.
 
Tutkimusta tehnyt päivähoidon suunnittelija Sari Mäntylä toteaa, että vanhempien ja päiväkotien henkilökunnan näkemykset tietotekniikan roolista varhaiskasvatuksessa ja keskinäisessä vuorovaikutuksessa olivat hyvin yhdenmukaiset.
 
— Kasvatuskumppanuuden ja vanhempien tietoyhteiskuntaan integroimisen nähtiin toteutuvan parhaiten vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan yhteisillä keskusteluilla. Vanhemmat keskustelevat mielellään esimerkiksi lasten tietokoneella pelaamisesta. Tietotekniikassa vanhempia voi ahdistaa sekin, että omia taitoja pidetään riittämättöminä tai perheeseen ei ole vara hankkia konetta, Mäntylä kertoo.
 
Hervannan EU 2 -alue valittiin tutkimusalueeksi, koska sen väestörakenne on hyvin heterogeeninen: alueella on paljon maahanmuuttajia, yksinhuoltajia, työttömiä ja alhaisen tulotason perheitä.
 
Tutkimuksen mukaan vanhemmat ovat vahvasti sitä mieltä, että varsinainen tietotekniikan opetus on koulun, ei päiväkodin tehtävä. Kolmannes vanhemmista kuitenkin näki myös päiväkodilla olevan mahdollisuuksia tietotekniikan opetukseen. Päiväkoti-ikäisille nähtiin edelleen tärkeimmäksi perinteinen leikki ja hoiva, mutta tietotekniikan mukana oloa päiväkodin toiminnassa ei kuitenkaan vastusteta.

2/2003