e-Tampere

 

Anna Hammarberg

Nettikinkereitä ja kirjanpitoa

Tamperelainen Elli Lammi on aktiivinen Nettikinkeri -kävijä. Lammin ensikosketus Sampolan Tietotoriin ja tietokoneisiin tapahtui yllättäen siskolle luvatun kirjanpidon taseen kautta.

– Olin Hupsu ja tietämätön, Elli Lammi, 69, nauraa.

– Siskolle piti saada hieno tase ja kun sitä ei kirjoituskoneella saanut, niin marssin Sampolan tietotorille ja Seppo Mäkelän puheille. Kerroin Sepolle, että tarvitsen hienon taseen sekä debetit ja kreditit yhdelle sivulle. Seppo katsoi ja nauroi, että ei se nyt ihan niin yksinkertaista ole. Nykyään minäkin sen ymmärrän, että ei se niiden karttojen ja kulmien tekeminen niin simppeliä olekaan, Elli jatkaa. Elli ja Seppo tekivät taseesta korpun, jota Elli on sittemminkin käyttänyt siskonsa taseen tekemiseen.
– Seppo on jälkeenpäin sanonut, että kyllä sinä rohkea olit, Elli hymyilee. Kaikkein vaikeimmasta päästähän minä lähdin, mutta itsetunto on minulla sen verran korkea, että hetkeäkään en epäröinyt kysyä apua kun sitä tarvitsin.

Elli täyttää kesällä 70, ja tarkoituksena on hommata kotiin oma tietokone. – Vielä olen hyvässä kunnossa ja pääsen maksamaan laskuni pankkiin. Mutta koskaan ei tiedä, milloin liikuntakyky heikkenee, silloin on kätevää omistaa tietokone ja nettipankin käyttäjätunnukset, Elli selvittää tietokoneen hankkimiseen vaikuttavia tekijöitä. Myös sähköposti saa kiitosta Lammilta: – Sähköpostilla voi kommunikoida, lähettää viestin ja saada yhteyden jos tarve vaatii, Elli kertoo. Tällä hetkellä Ellillä on Sampolan Tietotorin kursseilla käyttöön otettu sähköpostiosoite.

Takana monia kursseja ja liuta kysymyksiä
Elli on osallistunut useille Nettikinkereille. Parhaillaan hän käy Sampolan Tietotorilla tietokoneen käytön peruskurssia, jossa opetusmäärä on kahdeksan tuntia. Sitä ennen tarmokas rautarouva on osallistunut muun muassa Nettikinkereiden Näin käytän tietokonetta ja hiirtä -kursseille sekä ottanut yksityistunteja Kansallisten senioreiden järjestämässä opetuksessa. Myös Mukanetin kursseille Elli on osallistunut monesti. Täysin uusia tuttavuuksia eivät tietokoneet Ellille ole.

– Työelämässä käytin tietokonetta paljonkin. Käyttö rajoittui kuitenkin työpaikkamme omiin ohjelmiin.

Kursseilla käymisen ohessa Elli tutkii paljon kirjallisuutta, ja jos jotain kysyttävää ilmenee, hän ei epäröi kysyä. – En häpeä sanoa, etten ymmärrä, tai että en tiedä, Elli kertoo. – Kysymällähän sitä oppii.

Onko kurssien sisältö ollut sitä, mitä Elli on odottanut?

– On, ehdottomasti. Päälinjojen opettamisesta lähdetään. On turha mennä liian syvällisesti ja perusteellisesti ensiaskeleilla, se vaan sotkee. Tunnelma kinkereillä Ellin mukaan on ollut rento ja kannustava. – Aivan fantastinen, sellainen välitön ja leppoisa. Nauramme paljon, ja varsinkin Sampolan Tietotorilla opettajat kannustavat paljon. Yleensä tuntien loputtua opettajat kiittävät hyvästä kuuntelemisesta ja sitten taputamme itsellemme, Elli muistelee kinkeritunnelmia. Vaikka kiitosta saavat kaikki Elliä ohjanneet kouluttajat, nostaa hän yhden ylitse muiden: - Mäkelän Seppo on ihan fantastinen ja niin kärsivällinen, Elli kehuu.

On vielä ihan pakko kysyä, että eikö missään olisi aktiiviopiskelijan mielestä parantamisen varaa?

– En koe, että osaisin aiheesta vielä niin paljon, että minulla olisi varaa lähteä parantamaan kurssien sisältöä, Elli sanoo korrektisti. – Mitä enemmän tiedot ja taidot kasvavat, sitä enemmän ihminen haluaa parannuksia. Minulle riittää, ainakin toistaiseksi, se tieto mitä kursseilta saan.

Yhden parannusehdotuksen Elli heittää ilmaan: – Joku sellainen simppeli ohje, läpileikkaus aiheeseen, olisi parempi kuin monisivuiset ohjeet. Ohjeiden ollessa useampisivuisia, joutuu papereita selailemaan edestakaisin. Silloin unohtaa helposti mitä on etsimässä, Elli huokaa. Tällä toiminnan naisella kuitenkin on omat keinonsa ongelman ratkaisuun, kuinkas muuten: - Ensikerrasta lähtien olen ajatellut tehdä itselleni oman, yhden sivun ohjeiston, jota minun on helppo seurata.

Niinpä. Elli Lammi hakkaa energisyydellään monet nuorempansa mennen tullen.
4/2005