 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
| ||||||
 |
|
Uusi julkaisu: Lapsuus mediamaailmassa
Riikka Kivimäen, Katri Otonkorpi-Lehtorannan ja Kirsi Höglundin perheen ja työn yhteensovittamista kartoittavissa artikkeleissa pohditaan etätyön problematiikkaa sekä sitä, miten lapsi hahmottaa vanhempien työn omasta näkökulmastaan. Satu Valkosen, Marjo Pennosen ja Anja Riitta Lahikaisen artikkelissa tarkastellaan television asemaa lasten arjessa. Tekstissä analysoidaan sitä, minkälaisia pelon kokemuksia television välittämät viestit voivat saada aikaan ja minkälaisia keinoja lapsella on vapautua näistä peloista. Tärkein turvan tuoja on tässäkin tapauksessa vanhemman läsnäolo ja yhteiset keskustelut television tarjoamasta sisällöstä. Kirjoittajat tuovat esiin myös television roolin sosiaalisen oppimisen edistäjänä ja mielikuvituksen innoittajana. Ulla Matikkalan ja Anja Riitta Lahikaisen lasten mediakäyttöä analysoivassa artikkelissa pohditaan lasten median käytön laajuutta ja rajoja sekä sen sosiaalisia ja ei-sosiaalisia aspekteja. Aineiston perusteella runsaskaan mediakäyttö ei eristä lapsia pelkiksi ruudun tuijottajiksi vaan aktiivisesti teknologioita hyödyntävät lapset ovat aktiivisia myös muilla elämänaloilla. Huolestuttavana ilmiönä lasten ja aikuisten vuorovaikutuksen kannalta näyttäytyy sen sijaan lasten kokema vanhempien kiireisyys. Laura Ermi, Frans Mäyrä ja Satu Heliö analysoivat teksteissään niitä vetovoimatekijöitä, joihin tietokone- ja konsolipelien viehätys ja valtava suosio perustuu. Tältä kannalta keskeisiä näkökohtia olivat mm. pelin audiovisuaalinen toteutus, sen tarjoamat haasteet ja toiminta, fantasiamaailma sekä pelaamisen sosiaaliset ulottuvuudet. Toisessa artikkelissaan kirjoittajat perehtyvät pelien hallintaan ja pelilukutaitoon liittyviin kysymyksiin. Tietotekniikan hyödyntämistä varhaiskasvatuksessa tutkineet Marjatta Kangassalo, Johanna Sommers-Piiroinen ja Erika Tanhua-Piiroinen tarkastelevat päiväkodissa toteutettua tutkivan oppimisen projektia, ja sen yhteydessä tapahtunutta tietotekniikan hyödyntämistä. Pentti Hietala, Saila Ovaska, Johanna Sommers-Piiroinen, Erika Tanhua-Piiroinen ja Simo-Pertti Birkstedt erittelevät tietotekniikan käytöstä opetuksessa saatuja kokemuksia. Kirjoittajat toteavat, että tietotekniikan hyödyntäminen tiettyä yhteistä tavoitetta silmällä pitäen vaatii opettajalta taitavaa oppimisprosessin ohjaamista, suunnitelmallisuutta sekä näkemystä välineen käyttötavoista. Myös riittävä ajan varaaminen kokeiluihin on tärkeää. Juha Suorannan ja Hanna Lehtimäen sukupuolinäkökulmaan keskittyvässä artikkelissa nostetaan esiin näkökulma, että lapset toimivat pienestä lähtien tyttöinä ja poikina. Sukupuolikysymys ja siihen liittyvät asenteet ovat keskeisiä näkökohtia lasten toimintaa tutkittaessa ja ne tulisi ehdottomasti ottaa huomioon tutkimusten metodologisia asetelmia suunniteltaessa. Lapset ja tietoyhteiskunta -tutkimusohjelma on toteutettu Tampereen yliopiston tietoyhteiskuntainstituutin yhteydessä. Tietoyhteiskuntainstituutti on yksi eTampere-tietoyhteiskuntaohjelman kuudesta osaohjelmasta. Anja Riitta Lahikainen, Pentti Hietala, Tommi Inkinen, Marjatta Kangassalo, Riikka Kivimäki & Frans Mäyrä (toim.) 2005. Lapset mediamaailmassa: Näkökulmia lasten tietoyhteiskuntaan. Gaudeamus.
Hanna Liikala
|
|
Tietoyhteiskuntainstituutti
