 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
| ||||||
 |
|
Uutta tutkimustietoa tulevaisuuden kotiympäristöistä
Frans Mäyrän ja Ilpo Koskisen toimittamassa teoksessa esitellään Taideteollisen korkeakoulun teollisen muotoilun osaston, Tampereen yliopiston hypermedialaboratorion ja Tampereen teknillisen yliopiston elektroniikan laitoksen yhteistyöprojektin Living in Metamorphosis (Morphome) tutkimusten toteutusta ja tuloksia. Artikkeleita yhdistää ajatus siitä, että kotiin suunniteltavan teknologian tulee pohjautua kodin ymmärtämiseen sosiaalisena, kulttuurisena ja materiaalisena ympäristönä. Tutkijat ovat tarkastelleet teknologiaan liittyviä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja riskejä ihmislähtöisesti. Kirjassa raportoidaan käyttäjätutkimuksista, joissa tulevaisuuden teknologian hyväksyttävyyttä on arvioitu todellisissa käyttöympäristöissä, teknologisten kokeilujen ja visuaalisten virikemateriaalien avulla. Teoksessa osoitetaan, että kodin tilan erityisyys ja siihen liitettävät moninaiset sosiaaliset, emotionaaliset ja esteettiset merkitykset vaikuttavat siihen, kuinka uutta teknologiaa lähestytään, arvotetaan ja otetaan kotona haltuun. Proaktiivisen tietotekniikan käsite liittyy teknologian lisääntyvään älykkyyteen ja oma-aloitteisuuteen, erotettuna ihmiskäyttäjien jatkuvaa valvontaa vaativasta perinteisestä vuorovaikutteisesta tietotekniikasta. Tutkijoiden piirissä proaktiivisuutta tulkitaan monin eri tavoin. Tätä valotetaan kirjan johdannossa, jossa proaktiivisuutta kartoitetaan kodin teknologian suunnittelun näkökulmasta. Haasteelliseksi aiheen tutkimuksen tekee myös se, että kaupallisia proaktiivisen tietotekniikan sovelluksia ei juuri ole saatavilla, vaan laaja-alaiset proaktiivista toiminnallisuutta sisältävät ”älykotijärjestelmät” sijaitsevat pääasiassa tutkimuslaitosten laboratorioissa. Kirjan artikkeleissa painotetaan, kuinka tärkeää on antaa käyttäjille omakohtainen konkreettinen tai havainnollistava kokemus uudenlaisesta teknologiasta, kun halutaan tietoa sen soveltuvuudesta erilaisiin koteihin. Suunnittelutieteisen design-tutkimuksen osalta haasteellisuus kiteytyy siihen, kuinka informoida käyttäjää muotokielen tai käyttöliittymäelementtien kautta kotiin tai sen esineisiin upotetusta ”älykkyydestä” niin, että tutun arkiympäristön muuttunut uonne näyttäytyy käyttäjälle mielekkäänä ja ymmärrettävänä. Käyttäjätutkimuksen alueella keskeinen kysymyksenasettelu liittyykin siihen, miten käyttäjät reagoivat kun tutunoloiset esineet kotona ikään kuin elollistuvat ja toimivat kenties ennakko-odotusten vastaisesti. Uuden proaktiivisen teknologian kehittämisessä kulmakivenä taas ovat informaatioteknologian, elektronisten komponenttien ja sensoreiden yhteistoiminnallisuus erilaisten kodin materiaalien, kuten tekstiilien kanssa. Kokonaisuutena teos tarjoaa käytännön esimerkkejä siitä, miten ulevaisuuden proaktiivisten sovellusten suunnittelussa voidaan ottaa huomioon kotien tämänhetkiset ”arvomaailmat” ja asumisen käytännöt. Artikkeleissa korostuvat teknologian kehittämisen sosiaaliset ja eettiset aspektit, sekä teknologiaan liittyvä elämyksellisyys. Vaikka kotiin ehitettävän teknologian kuin myös laajemmin kodin tutkimuksen suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina, niin kirjassa esitelty tutkimustyö pyrkii osoittamaan, että kodin haasteellisuus teknologian ympäristönä ansaitsisi lisää huomiota. Kotiemme tietoteknistymiseen liittyy suuria teknisiä haasteita ja jopa mielikuvituksellisia mahdollisuuksia, mutta myös riskejä joihin on tärkeää puuttua jo teknologiaa kehitettäessä. Tutkimus on osa Tietoyhteiskuntainstituutin kärkihanketta Living with/in Media. Lisätietoja: Tampereen yliopiston hypermedialaboratorio, tutkimusjohtaja Frans Mäyrä, Frans Mäyrä ja Ilpo Koskinen (toim.): The Metamorphosis of Home: Research into the Future of Proactive Technologies in Home Environments Julkaisun myynti:
Hanna Liikala
|
|
Tietoyhteiskuntainstituutti
