Tutkimusta, kehitystyötä ja konkreettisia toimia
eTampereen osaohjelmat käynnistivät ohjelman aikana lähes 400 paikallista, alueellista, kansallista ja kansainvälistä hanketta. Hankkeissa tehtiin laajaa yhteistyötä tutkimuksen, yritysmaailman ja hallinnon välillä teknologian, talouden ja sosiaalisuuden näkökulmista. Osa hankkeista oli tutkimushankkeita, joiden tulokset näkyvät vasta myöhemmin, osa hyvinkin käytännönläheisiä, yritysten ja kansalaisten arkea suoraan helpottavia ja tukevia. Hankkeissa oli mukana yli 270 yritystä ja noin 450 tutkijaa.
Ohessa on esimerkkejä eTampereen hankkeiden monipuolisuudesta.
Kaikki hankkeet löydät listattuna täältä.
Sähköisiä palveluita kaupunkilaisen arkeen
Hiirellä pankkiin
EriTietä pitkin validiksi tietoyhteiskuntaan
Tietoyhteiskuntataitoja yhteistyössä - eTampere-kouluttajaverkosto
Uutta ehkäisevässä vanhustyössä: Apunetin Voimavaravisiitti
"Nettiä nääs - tietoa tuville" panosti kaikkien kansalaisten tietoyhteiskuntaan
Mansetori - uusia kansalaistoiminnan muotoja
LähiTV- paikallisia palveluita ja asukkaiden omaa ohjelmaa
Museo-opastus omasta kännykästä
Älykkäät renkaat tulevaisuuden autoihin
eInsurance auttaa ymmärtämään vakuutusasioita
Mobiiliteknologia tehostamaan itsehoitoa
Tietokonepohjainen ympäristö tukemaan näkövammaisten lasten oppimista
Uuden sukupolven ohjelmistopalveluja pk-yritysten käyttöön
Hermia Ventures- Uusi alkuvaiheen pääomasijoitusyhtiö Tampereelle
World Wide Web Consortium (W3C) - Suomen aluetoimisto ohjaamaan Webin kehittymistä täyteen mittaansa
Uusi tieteellinen käsite ja tutkimusryhmä V2C Venture to Capital
FogScreen-sumuvalkokangas - lumetta vai seinämää
Elämää mediassa ja median kanssa -tutkimustietoa mobiilipalveluiden, pelien ja älykotiympäristöjen suunnitteluun
Miten sähköisen kaupankäynnin yleistyminen vaikuttaa matkustuskäyttäytymiseen ja jakeluun?
ePietari - julkisten palveluiden laaja yhteistyöhanke Tampereen ja Pietarin välillä
Alueellinen yhteistyöverkosto - Tampereen eOppimisen klusteri
Neogames-peliklusteri
Lapset ja tietoyhteiskunta
Läsnäolomittareita lumeympäristöjen tutkimiseen
Biometrinen sormenjälkitunnistus
Kohti nopeampaa ja tarkempaa tiedonhakua - IRDIRS
RELab-koeverkko
NAVITestbed - testiympäristö paikannukseen
Kommentoi!
Tampereen kaupunki on Infocity-osaohjelmassa panostanut merkittävästi kansalaisten sähköisten palveluiden kehittämiseen. Tässä on muutama esimerkki, kaikkiin Tampereen kaupungin sähköisiin palveluihin voit tutustua kaupungin sivuilla www.tampere.fi.
Asiakaspalvelua on sähköistetty muun muassa avaamalla internetiin kaupungin asuntoyhteisöjen yhteinen asunnonhaku, rekrytointijärjestelmä ja Teuvo neuvoo -verkkohoitajapalvelu. Kokonaan on automatisoitu muun muassa tontinhaku, jossa asiakas antaa tietonsa suoraan perusjärjestelmään ja järjestelmä myös ilmoittaa tonttien jaosta hakijoille sähköpostitse tai tekstiviestillä.
Paikkatietoa käytetään monien sovellusten pohjana. Kaupungin karttoihin on liitetty osoite- ja kohdehakuja, oman alueen kotihoidon ja omalääkärin yhteystietojen haku, julkisen liikenteen reittiopas, reaaliaikaiset liikennetiedot ja esimerkiksi latuverkon kunnossapitotilanne. Kaupungin järjestelmistä dynaamisesti tuotettavaa paikkatietoa on mahdollista käyttää myös kenen tahansa omien www-sivujen pohjamateriaalina. Kaavoitus ja katuyksikkö käyttävät karttoja kaavahankkeiden ja katutyöohjelman esittelyyn.
RSS-muodossa tuotetaan muun muassa tuoreimmat tiedotteet, bussiaikataulut, ruokalistat, säätiedot ja avoimet työpaikat siten, että samaa tietokantaa käytetään internetissä, digi-tv:ssä ja mobiililaitteissa. Ajantasaisen tiedon voi myös tilata osaksi ulkopuolista www-sivustoa. Tampereen kaupunki aloitti 2004 ensimmäisenä suomalaiskaupunkina digi-tv -palvelun.
Tietoyhteiskuntakoulutusta on järjestetty niin kuulovammaisille, näkövammaisille, kehitysvammaisille kuin myös maahanmuuttajille ja ikäihmisille. Kuulovammaisille on kehitetty kuvapuhelinpalvelua sekä teetetty videoita internetissä ja digi-tv:ssa katsottaviksi. Näkövammaisille on varustettu oma nettipiste. Kulttuuritoimi tuottaa maahanmuuttajille eri kielillä uutisia nettiin. Mansetori-sivustolla on toiminut eri kaupunginosien ohella ulkomaalaisten opiskelijoiden sekä romanien omat verkkoyhteisöt, joita on koulutettu www-sivujen tekoon.
eTampere-toimisto
Tietokoneen ja tietoverkon palvelujen käyttö ei ole vain harvojen hauska harrastus, suuri osa arkipäivän palveluista siirtyy verkkoon. Uusi lukutaito, tietoverkkojen luku- ja kirjoitustaito, on siten osa meidän jokaisen kansalaistaitoja ja se on hyvä hankkia ajoissa. Tietoverkon palvelut helpottavat monia käytännön toimia, jotka nyt turhaan vaativat aikaa ja vaivaa. Tietoverkot monipuolisine palveluineen avaavat myös aivan uusia mahdollisuuksia harrastaa, keskustella, vaikuttaa päätöksiin, pitää yhteyttä toisten ihmisten kanssa, tehdä ostoksia, pelata, etsiä tietoa, opiskella.
Hiirellä pankkiin - helpomaa kuin uskotkaan
eTampere ja pankkien (Aktia Säästöpankki, Nordea, Sampo, Tampereen Seudun Osuuspankki,Ålandsbanken) Tampereen konttorit järjestivät ajalla 17.3. - 16.6. 2004 yhteisen kampanjan Hiirellä pankkiin.
eTampere-ohjelmassa panostettiin merkittävästi kansalaisten verkkolukutaidon edistämiseen. Mielekäs tapa tutustua verkon palveluihin on tehdä se jonkun arkipäivän palvelun, kuten juuri verkkopankkipalvelun, kautta. Pankkiasioissa on kyse tärkeistä henkilökohtaisista asioista. Kun osaaminen ja luottamus verkkopankkiin on saavutettu, on helppo tutustua myös muihin verkon monipuolisiin mahdollisuuksiin ja siirtyä käyttämään uusia palveluita.
Hiirellä pankkiin -kampanjan tavoitteena oli tehdä verkkopankki tutuksi vaihtoehtoisena tapana hoitaa pankkiasioita sekä lisätä verkkopankin käyttöä ja sitä kautta myös muiden verkkopalveluiden käyttöä. Kampanjan aikana pankit antoivat verkkopankkitunnukset asiakkailleen kolmeksi kuukaudeksi ilmaiseksi käyttöön, lisäksi pankkien konttoreissa järjestettiin opastettuja laskunmaksukinkereitä joka keskiviikko kampanja-aikana. Opastettuja laskunmaksukinkereitä järjestettiin lisäksi myös Pääkirjasto Metsossa ja Sampolan kirjaston tietotorilla. Keskustorilla pidettiin suuri yleisötapahtuma ja Tullikamarin Pakkahuoneella päivätanssit, joissa pankkipalvelut olivat näyttävästi esillä. Yhteistyössä olivat mukana myös useat yhteisöt, jotka tarjoavat opastusta niin verkkopankin kuin muidenkin verkkopalvelujen käyttöön. Näitä olivat muun muassa Kaupunkilähetyksen Apunetti, Tampereen kaupungin Ikäpiste, senioreille ATK-koulutusta tarjoava Mukanetti, seurakuntien Mummon kammari sekä Pirkanmaan A-killan NettiPakki.
Asiakkaiden keskuudessa heräsi lähes heti kysymyksiä siitä, mitä Internetin kotiin hankkiminen maksaa ja mitä siihen tarvitaan. Joten luontevasti kampanjaan lähtivät mukaan myös operaattorit Finnet, Elisa, Sonera ja VLANnet esittelemään kodin hyviä verkkoyhteyksiä.
Lisää varmuutta verkkopankin käyttöön
Suomen Pankkiyhdistyksen tutkimuksen mukaan yli puolet pankkien asiakkaista maksaa jo laskunsa verkkopankissa, yli 65-vuotiaista 13 prosenttia. Tahtoa verkkopankkiin siirtymiseen on, ongelmana on tiedon ja osaamisen puute. Vaihtoehdoista ei olla selvillä ja verkkopankin käytössä ollaan vielä epävarmoja. Hiirellä pankkiin -kampanja esitteli vaihtoehtoja ja opasti tarvittaessa "kädestä pitäen" ensimmäisillä laskunmaksukerroilla verkkopankissa.
Asiakkailta saatu palaute oli myönteistä. Jonkin verran verkkopankkia käyttäneet olivat tyytyväisiä, että saivat verkkopankissa asioimiseen varmuutta. Monille kokeilu oli kuitenkin ensimmäinen, ja oli miellyttävää huomata, kuinka kiinnostus heräsi ja he olivat tyytyväisiä saatuaan kurkistaa aivan "uuteen maailmaan". Kaikki eivät varmaankaan oppineet verkkopankin varmoiksi käyttäjiksi ensimmäisellä kerralla, mutta kinkereiltä saadun opastuksen jälkeen oli varmasti helpompi jatkaa kokeilua ja verkkopankkiin tutustumista omin päin. Pienet ryhmäkoot ja se, että sai rauhassa tutustua asiaan omalla koneella, sai myös kiitosta. Tapahtumissa oli myös aika leppoisa ilmapiiri, joka varmasti osaltaan poisti pelkoa ja jännitystä, jos joku sellaista tullessaan koki. Kuvallista selaimen välimuistin tyhjennysohjetta myös arvostettiin kovasti, vaikka se monista ensin näyttikin aika vaikealta.
Peruskoulutusta tarvitaan
Vaikka laskunmaksukinkereillä kaikki sujui pääpiirteittäin hyvin, oli selkeästi joitakin ongelmakohtia, jotka vaikuttivat opastuksen sujuvuuteen.
Kampanjan selkeästi hedelmällisin kohderyhmä olivat henkilöt, joilla oli omat verkkotunnukset ja kokemusta tietokoneen käytöstä. Koska ketään ei kuitenkaan käännytetty yhdestäkään tapahtumasta, saapui paikalle myös henkilöitä, jotka eivät koskaan olleet edes koskeneet tietokoneeseen. Toisilla oli vaikeuksia oppia käyttämään hiirtä tai selaimen eri toiminnot tuottivat vaikeuksia. Ei esim. osattu klikata linkkiä tai siirtyä sivulta toiselle. Opastimmekin tällaisia henkilöitä erilaisille kursseille, koska verkkopankkia on lähes mahdoton käyttää, jos tietokoneen perustoiminnot eivät ole tuttuja.
Osalla ei ollut mukana omia tunnuksia, jolloin verkkopankkiin tutustuminen oli hiukan pintapuolista. Toimintoja ei voitu suorittaa loppuun, ja jotenkin aiheutti hämmennystä kun sanottiin että "no, oikeasti se jatkuu tästä sillä lailla että…". Asiallehan ei mitään voinut, eivätkä kaikki varmasti edes halua näyttää omia tilitietojaan ulkopuolisille. Kaikkien pankkien palvelussa ei ollut mahdollista käyttää testitunnuksia, jolloin ilman omia tunnuksia oleville asiakkaille ei voitu näyttää kyseisen pankin palvelua. Näissä tapauksissa näytettiin toisen pankin verkkopalvelua tai kouluttaja käytti omia tunnuksiaan.
Myös pankit olivat tyytyväisiä kampanjan tuloksiin. Vaikka verkkopankin käyttäjien määrä ei kampanja-aikana merkittävästi noussut, uusiakin asiakkaita saatiin ja asiakkaiden tiedon ja osaamisen taso verkkopankin käytössä nousi. Lisäksi kampanjalla oli myönteinen vaikutus pankkien palvelukuvaan. Myönteinen kokemus pankeille oli myös yhteistyö toistensa kanssa. Hiirellä pankkiin oli ensimmäinen kampanja jossa kaikki alueen pankit tekivät yhteistyötä.
Hiirellä pankkiin kampanjassa välitettiin tietoa myös tietokoneen ja tietoverkkojen käyttökoulutuksesta sekä paikoista, missä on käytössä maksuton nettiyhteys. Näissä pisteissä asioiminen on yhtälailla sosiaalinen tapahtuma kuin pankin konttorissa käynti. Maksuttomia nettipisteitä on pelkästään Tampereen kaupungilla jo yli 140.
Erityisryhmät ja tietotekniikka-hanke, EriTie, pyrkii tietotekniikan avulla helpottamaan erityisryhmien elämää ja toimintaa. Lähtökohtana oli erityisryhmien jäsenten ja heidän järjestöjensä tarpeet. Eritien ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin sairaus- ja vammaisjärjestöihin sekä näiden tarvitsemiin tietoteknisiin välineisiin. Tavoitteena oli parantaa ja tehostaa muun muassa järjestöjen sähköisiä palveluita sekä palveluiden välittämistä ja koordinointia.
Koska mukana oli kymmeniä eritysjärjestöjä erilaisine toimintakulttuureineen ja tavoitteineen oli yhteisen menettelytavan löytäminen, tehtäväksi aiotun työn päivittäminen ja hankkeeseen sitoutuminen haasteellista.
EriTie -workshopissa päätettiin edetä asiantuntijavoimin viemään eteenpäin muutamia hankeaihioita. Näistä toteutuivat Invalidiliiton Tampereen asumispalvelujen avustajaportaali Tre@validia ja atk-opetusta ja ohjausta erityisryhmille tarjoava Validiksi tietoyhteiskuntaan sekä Vertaiskeskus, jossa erityyppisistä ongelmista kärsivät ihmiset voisivat tavata vertaisiaan ja saada apua ongelmilleen.
Osalla vammaisista henkilöistä on ammatillinen koulutus ja erinomainen ammatillinen osaaminen, mutta heikot tietotekniset valmiudet tai työelämän fyysinen tai psyykkinen esteellisyys rajoittamassa hakeutumista työmarkkinoille. Yhteiskunnan tarjoamien tietoteknisten palveluiden tai opetuksen hyödyntäminen on tälle ryhmälle vaikeaa johtuen joko rakennetun ympäristön liikuntaesteistä, tarvittavien apuvälineiden tai henkilökohtaisen avustajan puuttumisesta. Lisäksi rajoitteet otetaan harvoin huomioon yleisissä tarjolla olevissa koulutuskokonaisuuksissa.
Hankkeessa perustettiin tietotekniikan yksilölliseen opettamiseen erikoistunut ohjaus- ja koulutuspiste. Kohderyhmänä oli tuki- ja liikuntaelinvammaiset sekä muut vajaakuntoiset vailla ammatillista koulutusta olevat henkilöt. Kohdejoukkoon kuului myös muita henkilöitä, jotka eivät pystyneet hyödyntämään fyysisten, psyykkisten tai sosiaalisten toimintarajoitteidensa vuoksi tietotekniikkaa. Projektissa aloittaneiden määrä oli 210 henkilöä. Päämääränä oli tarjota yksilöllisesti työ ja toimintakykyä sekä osaamista ja työmarkkinavalmiuksia parantavaa koulutusta, joka mahdollistuisi myös etätyön kautta. Tavoitteena oli tuottaa koulutukseen malli, joka on monistettavissa mihin hyvänsä vammaisten ja vajaakuntoisten tietoteknisten valmiuksien parantamiseen tähtäävään toimintaan.
Hankkeessa pyrittiin lisäksi selvittämään ja hyödyntämään korkean teknologian yritysten paikallista osaamista apuvälineiden kehittämisessä ja hyödyntämisessä erityisryhmien käyttöön.
Tre@validia -hankkeen tavoitteena oli luoda monikanavaista tietotekniikkaa hyväksikäyttävä vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisten avustajien ja omaishoitajien välityspalvelu. Hankkeen kohderyhminä olivat henkilökohtaista avustajaa tarvitsevat työnantajat ts. vaikeavammaiset henkilöt, lomituspalvelua tarvitsevat omaishoitajat, henkilökohtaiseksi avustajaksi aikovat, alueen kuntien vammaispalvelutoimistot, vertaistukea antavat yhdistykset ja yksityiset henkilöt sekä vapaaehtoistyöntekijät.
Henkilökohtaisten avustajien ja omaislomittajien välityspalvelulla helpotetaan avustajaa tarvitsevien ja avustusta tarjoavien yhteen saattamista. Hankkeen kautta vaikeavammainen työnantaja saa apua työnantajavelvoitteista suoriutumisessa, sopimusten tekemisessä ja avustajan palkan maksussa.
Välityspalvelun kautta voivat myös vapaaehtoisjärjestöt ja avustamis- ja hoivapalveluja tuottavat yritykset tarjota palvelujaan vaikeavammaisten henkilöiden käyttöön. Välityspalvelu tekee yhteistyötä myös kuntien vammaispalvelutoimistojen ja työvoimahallinnon kanssa.
Hankkeen aikana kehitettiin avustajaportaali yhteistyössä vaikeavammaisten palvelun käyttäjien kanssa. Verkkopalveluun kerättiin tiedot palvelun piiriin haluavista vaikeavammaisista henkilöistä sekä palvelun tuottajista ja henkilökohtaisista avustajista.
Avustajaportaalin käyttö vaati tietoteknistä osaamista, jota annettiin Tampereen asumispalvelujen Validi koulutuspisteessä. Hankkeen aikana koulutettiin halukkaista vajaakuntoisista henkilöistä uusia atk-ohjaajia välityspalvelun käytön opastamiseen sekä välityskeskuksen hoitajiksi. Hankkeen avulla mahdollistettiin heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä.
Tulevaisuudessa on tavoitteena saada aikaan pysyvällä rahoituksella toimiva resurssikeskus, joka toimisi testauslaboratoriona, apuvälineiden jakelijana ja tietotaidon levittäjänä ja tarjoaisi teknisesti tasavertaiset edellytykset vammaiselle tietotekniikan käyttäjälle suhteessa valtaväestöön.
Lisätietoa: www.validia.fi
Tampereen seudun Vertaiskeskus
Eritie-hankkeen keskusteluissa tuli ilmi myös ajatus vertaiskeskuksen käynnistämisestä. Pienille mielenterveysjärjestöillle tarvittiin kokoontumis- ja kurssituspaikka, jossa erityyppisistä ongelmista kärsivät ihmiset voisivat tavata vertaisiaan ja saada apua ongelmiinsa. Tavoitteena oli myös tiedon levittäminen verkkoportaalin, Vertaisnetin, kautta. Vertaisnetin oli tarkoitus olla päänavaus kolmannen sektorin yhteistoiminnan käynnistämiseksi ja tehostamiseksi sekä monistettava malli muille järjestöille ja toimialueille.
Tampereen seudun Vertaiskeskus sai Tampereen kaupungilta avustuksen toiminnan käynnistämiseksi. Avustus riitti pääosin vuokraan, mutta muussa mielessä Vertaiskeskus oli talkootyön riemuvoitto. Vertaisryhmän toiminta perustui niinikään vapaaehtoiseen ja vastavuoroiseen kokemusten vaihtoon. Toiminnan keskeisiä ulottuvuuksia oli tiedon jakaminen neuvojen kysyminen, tuntojen purkaminen tai vain läsnäolo, toiminta suunnattiin mielenterveystyöhön.
Vertaistukiryhmän tehtävänä oli auttaa ryhmän sisällä ymmärtämään saman kokemuksen läpikäyneen henkilön taustaa ja edistää hänen selviytymis- ja sopeutumisprosessiaan. Ryhmän jäsenille oli tärkeää tietää että oma ryhmä oli koossa ja tavoitettavissa pitkästä poissaolostakin huolimatta. Jokaista vertaisryhmää veti yksi ammattitaitoinen henkilö. Vertaiskeskuksen tiloissa toimivat Aivovammaliitto ry, Kipupotilasyhdistys ry, Mieli Maasta ry, Pirkanmaan Uniyhdistys ry, Suomen Migreeniyhdistys ry, Äimä ry - Äidit irti synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, sekä lisäksi Narsistien läheisten vertaisryhmät. Lisäksi Vertaiskeskus järjesti luento- ja koulutustilaisuuksia ajankohtaisista aiheista sekä jäsenten illanviettoja.
Vertaiskeskuksen kävijämäärät nousivat yhden toimintavuoden 2005 aikana 600sta 1 200een. Tarve puolipäiväiselle toimihenkilölle ja isoimmille toimitiloille kasvoi samalla kun toive voimakkaammasta julkisesta panostuksesta kasvoi. Toimintavolyymin kasvattaminen vaatisi myös lisää vapaaehtoistyöntekijöitä. Ajatuksena oli myös että Vertaiskeskus voisi tulevaisuudessa, esimerkiksi osuuskuntatoiminnan kautta, työllistää ammatti-ihmisiä, kuten eläkkeellä olevia terveydenhuollon ammattilaisia, joilla olisi halua vielä tehdä osa-aikaista työtä.
Vertaisryhmän tuelle on selkeä tarve. Toimintaa vertaisryhmissä leimasi kauttaaltaan suuri tarve ryhmän sisäisten kokemusten jakamiseen.
Lue Jennyn tarina.
eTampere-kouluttajaverkosto synnytettiin toteuttamaan Infocity-osaohjelman yhtä tavoitetta, tamperelaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien edistämistä. Vuoden 2001 lopussa verkostossa oli jäseniä lähinnä kaupungin yleissivistävistä oppilaitoksista, mutta verkostoa laajennettiin hyvin nopeasti kutsumalla tietokone- ja tietoverkkokoulutusta tarjoavat yritykset, järjestöt, tutkimusverkostot ja muut intressitahot yhteistyöhön. Verkostossa on noin 120 henkilöjäsentä, jotka edustavat noin 50 organisaatiota tai yhteisöä.
Verkosto koki tärkeimmiksi työkaluikseen hyvinkin erilaisten toimijoiden tietokone- ja tietoverkkokoulutuksen yhteismarkkinoinnin, säännöllisin väliajoin toteutettavat neuvontaillat sekä sellaisen fyysisen paikan perustamisen, josta tamperelainen kotitalous saisi tukea arjen tietokone- ja tietoverkkokysymyksiin. Yhteismarkkinointia toteutettiin lukukausittain vuosina 2002-2005, neuvontailloista muodostui Nettikinkerit-koulutustapahtuma, joita järjestettiin verkoston talkootyönä vuosina 2003-2005 noin 20 kertaa/vuosi.
Muutaman suunnitteluvuoden jälkeen, kesällä 2005 aloitti toimintansa eTupa, yritys joka vastasi toiveeseen tarjota tukea tamperelaisille tietokone- ja tietoverkkokysymyksissä.
Infocity-osaohjelma myönsi eTampere-ohjelman aikana 426 188 euroa tietoyhteiskuntavalmiuksien edistämiseksi. Tällä "porkkanarahalla" toteutettiin yhteismarkkinointia ja neuvontailtoja sekä tuettiin seuraavia toimijoita:
o Mukanetti, ATK Seniorit Mukanetti ry
o Tampereen työväenopisto
o Tampereen kesäyliopisto
o Invalidiliiton Tampereen asumispalvelut
o Tampereen seudun Näkövammaiset ry
o Videoventtiili ry
o Pispalan kirjastoyhdistys r.y.
o Pispalan kumppanuus -hanke
o Tampereen A-kilta ry
o Pirkanmaan A-kilta ry
o Työn Polut -hanke
o Tampereen kuurojen yhdistys ry
o eTupa -hanke
o Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
o Kaukajärven yhteisötyö ry
Verkoston säännölliset tapaamiset koettiin hedelmällisiksi kokemustenvaihtopaikoiksi ja kurssisuunnittelua tukeviksi foorumeiksi. Ideointia ruokkivat erilaisten toimijoiden kokemukset ja arjen tilanteita kuvaavat tarinat. Varsinaisten verkostotapaamisten lisäksi kouluttajat tapasivat myös pienemmissä ryhmissä. Näin verkostosta muodostui vähitellen osittain itseohjautuva.
Kaikkia esiin tulleita hyviä ideoita ei voitu toteuttaa. Esimerkiksi kouluttajien tila- ja osaajapankin luominen tietoverkkoon koettiin tarpeelliseksi, mutta extranettiin toteutetut versiot eivät tukeneet riittävästi kouluttajien arkityötä. Puhelinneuvontapalvelu San´ny jäi myös pilotointiasteelle. Tosin eTupa tarjoaa nyt myös neuvontaa puhelimitse.
Kouluttajaverkosto jatkaa toimintaansa myös eTampere-ohjelman jälkeen. Koordinoinnista ja kehittämisestä vastaa Tampereen työväenopisto yhdessä eTuvan kanssa.
Tampereen Kaupunkilähetys tekee yhdessä Tampereen yliopiston Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitoksen kanssa pilottihanketta, jossa kehitetään voimavaravisiittejä metodina ehkäisevään vanhustyöhön.
Voimavaravisiitti on uudenlainen lähestymistapa ikäihmisen luona tehtävään kotikäyntiin. Se on osa etsivää, ehkäisevää ja voimavaroja näkyväksi tekevää vanhustyötä, jonka tarkoituksena on tehdä näkyväksi vanhuksen elämän erilaiset voimavarat sekä kartoittaa mahdolliset huolen aiheet. Voimavaravisiitissä käytetään hyväksi myös uutta viestintätekniikkaa. Samalla kun käydään läpi olemassa olevia palveluita, ikääntyvällä on mahdollisuus tutustua tietotekniikkaan hyvin käytännönläheisesti Voimavaravisiittiohjelmaa ja Internetiä käyttämällä. Tämä voi olla asiakkaan ensi kosketus sähköisiin palveluihin ja sykäys oppia käyttämään niitä enemmänkin turvallisuuden tunteen lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Ohjelman avulla tarkastellaan asiakkaan sen hetkistä elämäntilannetta. Ohjelma sisältää neljä osiota: verkostokartta, huolenaiheet, voimavarat ja mielenmaisema. Verkostokartan avulla käydään läpi sosiaalisten suhteiden määrää ja laatua. Seuraavassa vaiheessa asiakas nimeää keskeisimmät huolen aiheensa ja niiden voimakkuuden. Mahdolliset ratkaisukeinot käydään myös läpi. Tämän jälkeen asiakas miettii omassa elämässään läsnä olevia voimavaroja ja niiden voimakkuutta. Huolet ja voimavarat muodostavat yhteenvetona elämänkuvapyramidin, josta näkyy kerralla voimavarojen ja huolten määrä ja niiden välinen suhde. Visiitin lopuksi asiakas pohtii vielä uudelleen edellä olevia asioita mielenmaisemaansa rakentamalla. Tässä vaiheessa apuna käytetään mieltä rauhoittavia maisemakuvia. Asiakas saa halutessaan itselleen tulosteena verkostokartan, elämänkuvapyramidin ja mielenmaiseman.
Käyttöliittymä on tehty mahdollisimman selkeäksi ja ohjelma helppokäyttöiseksi. Parhaimmillaan Voimavaravisiitti on ikäihmistä osallistava ja voimavaraistava kontakti viranomaisen kanssa.
Lisätietoja: www.apunetti.net
Tampereen A-kilta toteutti kolmivuotisen hankkeen "Nettiä nääs -tietoa tuville", jonka tavoitteena oli osaltaan estää päihdeongelmaisten henkilöiden syrjäytymistä tietoyhteiskunnasta opettamalla heille tietoyhteiskunnan vaatimia taitoja ja järjestämällä mahdollisuuden käyttää tietokonetta ja verkkopalveluita A-killan asiakaspisteissä.
Hanke savutti osan tavoitteistaan. Tärkeintä ei kuitenkaan ollut hanke sinänsä vaan ne ihmiset, jotka hankkeeseen osallistuivat sekä havainto siitä, että hanke ei saavuttanut kaikkien syrjäytyneimpiä ihmisiä. Tämän vuoksi on tärkeää, että aloitetaan uusia syrjäytyneet huomioivia toimenpiteitä. Jokaiselle kansalaiselle on hyvinvointivaltion ja tietoyhteiskunnan nimissä annettava mahdollisuus toimia yhteiskunnassa. Vastahakoisuus käyttää tietokoneita ei ole vain tahdon asia vaan se liittyy selkeäsi yhteiskunnasta syrjäytymiseen. Ensin onkin mietittävä, miten ihmiset saadaan takaisin mukaan yhteiskuntaan ja vasta toiseksi opetetaan käyttämään tietokonetta.
Nettiä nääs - tieto tuville hankkeessa annettiin koulutusta yhdeksässä eri tuvassa sadalle henkilölle. Opetukseen pääsivät kaikki halukkaat mukaan. Iältään oppilaat olivat noin 50-vuotiaita, miehiä ja naisia joista valtaosalla ei ollut aiempaa atk-koulutusta. Opetuksen lähtökohtana oli, että oppilaat kykenevät käyttämään tietokonetta yleisesti sekä yleisimpiä ohjelmia ja verkkopalveluita sekä sähköpostia. Osallistumistaan oppilaat perustelivat sillä, että heillä oli halu oppia käyttämään tietokonetta, opetus oli lähellä ja siihen oli helppo lähteä ja että opetus oli maksutonta. Parhaiten oppilaat omaksuivat sähköpostin ja verkkopankin käytön.
Olisivatko nättiläiset oppineet tietokoneen käytön taitoja muualla? Loppukyselyyn vastanneista 49 % oli sitä mieltä että ilman Nättiä he eivät olisi opetukseen osallistuneet.
Lue hankkeen raportti.
Civic Innovations and Digital Applications (CIDA) on tutkimusprojekti, joka selvittää tamperelaisen verkkoyhteisön Mansetorin sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Manseteorin piirissä on rakennettu useita kansalaislähtöisiä sovelluksia, kuten esimerkiksi verkkolehti Mansemedia, johon kaupunginosakirjeenvaihtajat tuottavat sisältöjä. Mansetorilla on myös kehitetty uusia digitaalisia sovelluksia, jotka pyrkivät helpottamaan asukkaiden verkkosisältöjen tuottamista. Esimerkkinä voi mainita avoimeen lähdekoodiin perustuvan julkaisujärjestelmän. CIDAn päämäärä on analysoida ja kehittää näitä uusia kansalaistoiminnan muotoja ja samalla tutkia, millainen rooli Mansetorilla on myös muiden kaupunkilaisten, luottamus- ja virkamiesten ja yritysmaailman keskuudessa. CIDAn tarkoitus on tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoista empiiristä tietoa verkkopohjaisesta kansalaisjulkisuudesta.
Lisätietoja: www.uta.fi/laitokset/ISI/hankkeet/
LähiTV-hankkeessa kehitetään yhteisöllinen, alueellisia palvelusisältöjä tarjoava digi-tv:n asiointiympäristö. Kokonaisuuteen yhdistetään kaupallisia ja kunnallisia palveluja sekä asukkaiden itsensä tuottamia sisältöjä. Palveluntuottajien sisällöt yhdistetään samaan kokonaisuuteen, joka on käytettävissä eri päätelaitteilla. Tavoitteena on luoda katsojia kiinnostava, paikallisia ohjelmia ja palveluita tarjoava kanava päivittäiseen käyttöön.
Lisätietoja: www.vvt.fi/tte/proj/lahitv
EXPLORE-hankkeen tavoitteena on luoda interaktiivinen, opastava, tiedottava ja viihdyttävä palvelu erilaisiin museo- ja näyttely-ympäristöihin. Paikannus perustuu bluetooth-teknologiaan, vierailijat käyttävät palvelua omalla matkapuhelimellaan.
Lisätietoja: www.vtt.fi/tuo/54/projektit/explore/index.html
Tulevaisuuden auto ei karkaa kuljettajansa hallinnasta, vaan osaa itsenäisesti reagoida esimerkiksi tien liukkauteen tai kuljettajan tekemiin ajovirheisiin. Jo nyt autoissa on automaattisia ajonhallintajärjestelmiä, joiden toiminta perustuu muun muassa kiihtyvyysantureihin. Merkittävä lisä näiden ADAS (Advanced Driver Assistance Systems) -järjestelmien hyötyihin saataisiin, jos auton renkaat osaisivat mitata renkaaseen vaikuttavia voimia, omaa kuntoaan ja tien pinnan ominaisuuksia ja kertoa mittaustulokset kuljettajalle. Tällaisen toisen sukupolven älyrenkaan kehittämiseksi käynnistettiin kansainvälinen Apollo-hanke, jota VTT Tuotteet ja tuotanto koordinoi. Projektissa ovat VTT:n lisäksi mukana Nokian Renkaat, Pirelli, DaimlerChrysler, Magneti Marelli, Teknillinen korkeakoulu ja saksalainen Institute für Kraftwahrwesen. Ensimmäisen uuden sukupolven älyrenkaan prototyypin on määrä pyöriä auton alla kolmen vuoden kuluttua. Apollo-projektin tavoitteena on kehittää sekä anturijärjestelmä, joka mittaa renkaaseen kohdistuvia voimia, renkaan kulumista, historiaa, vaurioita, kitkapotentiaalia ja vesiliirron vaaraa että tekniikka, jolla mitattu tieto siirretään auton muille järjestelmille, kuljettajalle ja Internetin välityksellä esimerkiksi tienpitäjälle. Kolmantena kehitystavoitteena on systeemi, joka tuottaa renkaassa energiaa antureiden ja tiedonsiirron tarpeisiin.
Lisätietoja: www.vtt.fi/apollo
Alivakuutus, ennalta arvaamaton, haitta-aste, poissavakuutus, regrenssioikeus, summavakuutus...
Voiko vakuutusasioita ymmärtää?
Vakuutuspalvelut mielletään yleisesti vaikeaselkoisiksi ja monimutkaisiksi. Sama käsitys koskee myös verkossa olevia palveluita, vaikka tekniikka antaakin monipuoliset mahdollisuudet tehdä asioita selkeämmiksi. Palveluita halutaan kuitenkin tarjota entistä enemmän myös verkon kautta. Viimeisimpien tutkimusten mukaan käyttäjätkin pitävät verkossa asiointia konttorissa asioinnin jälkeen toiseksi parhaana tapana hoitaa vakuutusasioita.
Riskit ja mahdollisuudet esiin oman arjen kautta
Tähän saakka vakuutusyhtiöt ovat tarjonneet palveluitaan tuotelähtöisesti, mikä on usein aiheuttanut ongelmia oikeiden ja riittävien vakuutusten löytämisessä. eInsurance on pelillisyyteen ja tarinaan pohjautuva palvelu joka lähtee vakuutuksen tarvitsijan arjesta. Asiakas rakentaa selkeässä ja helppokäyttöisessä palvelussa oman elämäntilanteensa sarjakuvamaisina kuvina tuomalla tarinaan perheenjäsenensä, asuntonsa ja omaisuutensa. Valitsemiinsa kuviin liittyen hän saa tietoa erilaisista tilastollisista mitatuista riskeistä sekä vakuutusturvasta kansankielellä.
eInsurance-palvelun avulla ei ole tarkoitus myydä vakuutuspalveluita. Sillä ei myöskään pyritä vähentämään tai poistamaan henkilökohtaista palvelua. Kyse on nimenomaan asioiden tekemisestä ymmärrettävimmiksi, auttaa esimerkkitarinan avulla asiakas hahmottamaan kokonaistilanne, oman elämänsä riskit ja vakuutusmahdollisuudet paremmin. Keskustelu vakuutusyhtiön edustajan kanssa on paljon helpompi käydä sen jälkeen, kun on jo rakentanut verkossa oman tarinansa ja on tietoinen mahdollisuuksistaan.
Käyttäjien mielestä kiinnostava ja hyödyllinen palvelu
eInsurance-palvelua testasi verkossa noin 200 henkilöä. Palvelua suunniteltaessa tutkijat pohtivat, osaavatko ihmiset yhdistää pelillisyyden ja hiukan lapsenomaisen sarjakuvan vakaviin vakuutusasioihin. Mutta pelko oli turha, suurin osa palautteesta on ollut myönteistä.
Suomessa tutkitaan ja kehitetään paljon verkkopelejä ja pelaamista. Pelillisyyden käyttö monimutkaisten asioiden ymmärrettäväksi tekemisen tukena on kuitenkin edelleen vähäistä, vaikka näyttöä ihmisen oppimisesta pelin ja tarinan avulla on jo tuhansien vuosien takaa. eInsurance-palvelun myönteinen vastaanotto toivottavasti antaa vauhtia pelillisten käyttöliittymien kehittämiselle yhä useampiin verkkopalveluihin.
eInsurance oli pääosin Tekesin rahoittama tutkimushanke, jossa olivat mukana Tampereen yliopisto, VTT, Suomen johtavat vahinkovakuutusyhtiöt If ja Pohjola, Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliitto, vakuutus- ja finanssialan ohjelmistotalo Profit Software, sekä tunnistamiseen ja indentiteetin hallintaan erikoistunut Emillion.
UUTE on osa poikkitieteellistä ja kansainvälistä yhteistyöhanketta, jossa integroidaan useita uusia teknologiakonsepteja terveys-, kuntoutus- ja turvallisuuspalveluiden yksilölliseksi toteuttamiseksi. UUTE hankkeessa teknologian avulla pyritään luomaan uusia palveluja, jotka liittyvät kodin turvallisuuden ja asukkaan terveydentilan seurantaan. Pääosin järjestelmä perustuu mobiileihin langattomiin teknologioihin. Hanke liittyy Suomen, Tanskan ja USA:n Bay Arean "Innovation Alliance" ohjelmaan.
Tutkimusryhmän tavoitteena on tuoda mobiilikäyttöliittymiin terveydenhuollon palveluja uutta teknologiaa hyväksi käyttäen. Hankkeessa on potilasryhmänä eteisvärinää sairastavat henkilöt, joiden lääkitystä analysoidaan. Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö, minkä asianmukainen hoito parantaa potilaan suorituskykyä ja ennustetta mm. ehkäisemällä aivohalvauksia. Mobiilin teknologian avulla potilas voi siirtyä osittain itselääkintään, jolloin lääkärin työtä säästyy ja sairaalajaksot jäävät pois. Samassa yhteydessä on tavoitteena tarkastella myös toista palvelukonseptia, kodin yleistä verkkoympäristöä, jolloin tutkitaan teknologiaa laajemmin. Tässä osiossa on mukana useita potilasryhmiä.
Hankkeen partnereita ovat Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri, Tampereen yliopistollisen sairaalan sydänkeskus sekä yksityisiä yrityksiä.
Hankkeen tuloksena on suoraan loppukäyttäjää hyödyttäviä toimintatapoja, pidemmällä tähtäimellä laajemminkin kuin vain hankkeen kohderyhmissä. Käytännön työllä luodaan myös uusia verkostoja ja yhteistyön muotoja toiseen tamperelaiseen BioneXt-kehitysohjelmaan.
Valtaosa tietokoneohjelmista ja oppimateriaalista perustuu näköaistimuksiin. Kun näkökyky on heikentynyt, on kommunikaatiota tuettava muilla aisteilla. Näkövammaisten ja sokeiden lasten opetuksessa on perinteisesti käytetty puhetta ja muita ääniä sisällön välittämiseen. Myös kohokuvat ja pistekirjoitus ovat olleet laajasti käytössä. Pistekirjoitus vaatii kuitenkin lukutaidon opettelua, mikä tekee siitä sopimattoman pienille lapsille. Tarvittiin menetelmä jolla pystyttäisiin nostamaan näkövammaisten, etenkin pientenkin lasten opetus, samalle tasolle kuin näkevien opetus. Pelkästään Euroopassa arvioitiin olevan noin 200 000 sokeaa tai näkövammaista lasta, jotka voisivat kehitettävästä järjestelmästä hyötyä.
Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen osana toimivassa TAUCHI-Tampere Unit for Computer-Human Interaction yksikössä on vuosia tehty uraauurtavaa työtä moniaistisuuteen pohjautuvien sovellusten kehittämisessä. TAUCHI sai läpi tähän liittyvän tutkimushankkeen EU:n kuudennen puiteohjelman IST-ohjelmaan. Hanke on yksi ohjelman suurimmista kohdennetuista tutkimus- ja kehityshankkeista. Kolmivuotisessa tutkimushankkeessa on mukana 13 partneria eri puolelta Eurooppaa, yksitoista Euroopan johtavaa moniaistiseen vuorovaikutukseen ja tuntopalautteeseen erikoistunutta tutkimuslaitosta sekä kaksi yritystä.
MICOLE-tutkimushankkeessa kehitetään tietokonepohjaista ympäristöä, joka tukee ja aktivoi näkövammaisten ja näkevien lasten yhdessä oppimista. Hankkeessa keskitytään erityisesti tuntoaistin käytön kehittämiseen tietokoneen palautemuotona. Hankkeessa testataan muun muassa virtuaalista mallia, joka on konkreettisesti tunnusteltavissa. Laitteistossa olevan Phantom-tuntovarren avulla lapsi pystyy tunnustelemaan monitorissa näkyvää esinettä ja tuntemaan esineen muodon ja sen pinnan joustavuuden tai koostumuksen. Kehitettävää järjestelmää voidaan käyttää avuksi periaatteessa kaikissa oppiaineissa. Järjestelmän avulla saavutettavissa oleva moniaistisuus kuvan, äänen ja tuntoaistin kautta - tehostaa myös näkevien lasten opiskelua. Vastaavaa tutkimusta ei ole tehty missään muualla maailmassa. Vaikka yhdistelmälaitteisto oli ollut olemassa jo jonkin aikaa ja empiiristä perustutkimusta oli tehty aiemmin, oli tutkittavan alueen käyttönäkökulma kuitenkin uniikki.
Näkövammaiset ryhmät ottivat uuden järjestelmän ilolla vastaan. Haasteena oli kuitenkin Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksella käytössä olevan laitteiston korkea hinta, 40 000 euroa, josta Phantom-tuntovarren osuus oli puolet. Uudet edullisemmat mallit tuntopalautelaitteista mahdollistavat kuitenkin jatkossa käytön kouluissa ja kodeissa.Jotta moniaistisuuteen perustuvien muidenkin ohjelmien käyttö olisi mahdollista kouluissa ja kotona jo nyt, katsottiin tarpeelliseksi tutkia myös peliohjaimiin perustuvien halvempien käyttöliittymien kehittämistä.
Lisätietoja: http://micole.cs.uta.fi
Digital Business Ecosystem (DBE) - Uuden sukupolven hankkeessa kehitetään ja otetaan käyttöön uuden sukupolven ohjelmistoinfrastuktuureja ja -palveluja, joiden avulla voidaan muodostaa dynaaminen ja kustannustehokas sähköisen liiketoiminnan palvelujärjestelmä pk-yritysten käyttöön. Hankkeessa etsitään ratkaisuja helpottamaan internet-teknologioiden hyödyntämistä pk-yrityksissä ja siinä myös luodaan uusia
toimintatapoja eurooppalaiselle ohjelmistoliiketoiminnalle.
Lisätietoja: www.digitalecosystem.org/
eKiihdyttämö ja Hermia Yrityskehitys Oy käynnistivät uuden alkuvaiheen teknologiayritysten rahoitukseen keskittyvän pääomasijoitusyhtiön, Hermia Ventures Oy:n. Sijoituksia on tehty vuoden 2005 aikana kaksi Suvisoft Oy:öön ja Cavitar Oy:öön. Näiden lisäksi sijoitusneuvottelut kolmen hankkeen osalta ovat parhaillaan käynnissä.
Hermia Ventures Oy syntyi yhteistyönä toimialansa edelläkävijän, Hermia Yrityskehitys Oy:n, paikallisten yksityissijoittajien ja Hollantilaisen teknologiakeskuskonsernin, Zernike Groupin toimesta. Yhtiön sijoittajia ja omistajia ovat pääosin yksityissijoittajat. Mukana sijoittajina ovat myös mm. Mäntän kaupunkikonserni, Tampereen Teknillinen Seura ja Tampereen Teknillisen Yliopiston Ylioppilaskunta.
Yhtiön alkuvaiheessa sijoitussitoumuksia on annettu yhteensä 479 000 €. Juuri nyt on meneillään yhtiön toinen osakeanti, jossa sijoituspääomaa pyritään korottamaan 500 000 eurolla. Tulevien vuosien aikana sijoituspääoma korotetaan maksimissaan viiteen miljoonaan euroon.
Yhtiön pääasiallisina sijoituskohteina ovat alku- ja kasvuvaiheen innovatiiviset teknologiayritykset. Hermia Ventures Oy toimii sijoituskohteiden etsimisessä ja kehittämisessä tiiviissä yhteistyössä muiden yrityshautomoiden, kehitysyhtiöiden ja pääomasijoittajien kanssa. Yhtiön hallitus on koottu sijoittajista ja alan asiantuntijoista.
Lisätietoja: www.hermiayrityskehitys.fi
Kansainvälinen World Wide Web Consortium (W3C) kehittää yhteisiä ja yhteensopivia Webin pelisääntöjä ja teknologioita. Työn tavoitteena on ohjata Webin/WWW/World Wid Webin kehittymistä täyteen mittaansa tiedonvälityksen, kaupankäynnin, kommunikaation ja yhteisymmärryksen foorumina. Tavoitteena on kehittää yhteisiä pelisääntöjä siten että ne mahdollistavat tehokkaan, joustavan ja ymmärrettävän viestinnän Internetissä. Organisaatio koordinoi ja antaa suosituksia Internetin käytön toimintaperiaatteista ja protokollista. Suosituksen noudattaminen takaa sen että eri toimijoiden työ on yhteensopivaa, esimerkiksi Web-sivut näkyvät eri selaimissa oikein, hajautettujen ohjelmien välinen viestiliikenne toimii ja dokumenttien koneellinen lukeminen onnistuu ongelmitta. Suositukset vastaavat käytännössä siis standardeja.
W3C:n toimintaa ohjaamaan on sovittu tiettyjä peruspäämääriä ja yleisiä tavoitteita joita ovat muun muassa se, että Web on kaikkien saatavilla (universaali Web), Webissä oleva tieto on järkevässä muodossa (semanttinen Web) ja että kehitystyötä ei tehdä irrallaan yhteiskunnan muista toiminnan aloista (luottamuksellinen Web).
Koska eTampere-ohjelman perustavoite, huomisen hyvinvointi ja inhimillisesti kestävä tietoyhteiskuntakehitys, oli hyvin samansuuntainen, eTampere-toimisto käynnisti paikallisen tutkimus- ja yritysmaailman tuella hakuprosessin W3C-toimiston saamiseksi Tampereelle. Muitakin kansallisia kilpailevia hakemuksia oli. Melko aikaisessa vaiheessa hanke kuitenkin kytkeytyi eTampere -hankkeeksi ohjelman kansainvälisten kontaktien kautta. Perusteellisen valintaprosessin jälkeen W3C valitsi toimiston sijaintipaikaksi Tampereen. Toimistoa isännöi Tampereen teknillisen korkeakoulun Digitaalisen median instituutti, jossa sen toiminnoista vastaa DMI:n Hypermedialaboratorio. Alueellisen toimiston myöntäminen Suomelle oli merkityksellistä, sillä toimisto tarjosi suoran väylän W3C:n toimintaan alueen omalla kielellä.
W3C Suomen toimisto tuo kansainvälisen ja kansallisen tason osaamista, kontakteja, yhteistyökumppaneita, asiantuntijatehtäviä sekä hankkeita Tampereelle. Toimisto myös profiloi Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Digitaalisen Median Instituutin (DMI) ja siten Tampereen seutukunnan osaksi korkeatasoista ja arvostettua teknologioiden kehitys- ja standardointitoimintaa harjoittavaa W3C-konsortiota. W3C:n jäseninä on julkisen tahon edustajia, tutkimuslaitoksia ja yritystä, joista esimerkiksi Nokia on W3C:n täysjäsen.
W3Cn työ on ollut menestyksekästä ja jatkuu yhä. Toiminnan laajentaminen W3C-brandin hengessä tulevaisuudessa onnistuisi rahoituspohjaa ja toimenkuvaa laajentamalla, sekä hakemalla synergiaetuja osana alueellista kehityshanketta jo yksin teknologiaseurannan ja tiedottamisen keinoin. Toiminnan laajentaminen ja edelleen kehittäminen edellyttäisi kuitenkin asianmukaisia neuvotteluja W3C-toimiston isäntätahon kanssa.
Yhteisöllisenä ja maailmanlaajuisena järjestelmänä Web elää ja kehittyy jatkuvasti. Slogan "W3C ohjaamassa Webin kehittymistä täyteen mittaansa" on siten pysyvä haaste, sillä muuttuvien toimintojen ympäristöt eivät koskaan valmistu ja modulaarisuus tekee uusien teknologioiden standardoinnista jatkuvasti ajankohtaisen.
Lisätietoja:
http://www.w3.org
http://www.w3c.tut.fi/
Venture-to-Capital (V2C) -käsite viittaa ammattimaiseen toimintaan yritysten pääomasijoituskelpoisuuden jalostamiseksi ja omistuksellisen potentiaalin realisoimiseksi, uuteen kanssayrittäjyyden käsitteeseen ja professioon. V2C-paradigma, kasvuyritystoiminta, korostaa arvoverkon, ei yksin yrittäjän, merkitystä ja vastuuta kasvun realisoinnissa ja tarkastelee osaamista sijoitusinstrumenttina rahan rinnalla.
Lisätietoja: www.V2C.info
Sumuvalkokangas on eTampere-ohjelman Teknologian veturiohjelmien piirissä kehitetty ja osarahoitettu keksintö. Sen jatkokehitystä on myös tuettu vetureiden puitteissa. Keksintöä kaupallistava FogScreen Inc. on eTampere-ohjelman eKiihdyttämö-yritys. Tulevaisuudessa sumuvalkokankaan teollinen tuotanto ja kehitystyö halutaan myös nähdä osana tamperelaista osaamista. Sumuvalkokangas on osoittautunut oivaksi esimerkiksi siitä kuinka tiede ja teknologia luovat taiteelle uusia alustoja ja mahdollisuuksia.
Sumuvalkokankaan kaltaisille interaktiivisille sovelluksille on paljon kiinnostusta ja kysyntää erityistehosteena teemapuistoihin, teattereihin, näyttelytiloihin ja tiedekeskuksiin. Haasteena on vielä sumuvalkokankaan laadun parantaminen sekä yritystoimintaan liittyvä toiminnan vakaannuttaminen, kaupan kansainvälistäminen, isojen rahoitusinstrumenttien hallinta ja laajemman jakeluverkoston luominen.
Tampereen teknillisen korkeakoulun tutkija Ismo Rakkolainen kokosi ensimmäisen sumuvalkokankaan prototyypin kotonaan, liimasi pilleistä kasaan ensimmäisen laminaarikennon tavoitteenaan laminarisoida virtausta. Kun ensimmäinen prototyyppi oli valmis, Suomen Akatemia ja Museokeskus Vapriikki lähtivät mukaan varsinaisen sumuvalkokankaan kehitysprojektiin. Prototyyppi oli esillä Suomen Akatemian tiedeosoastollla Turun tiedemessuilla vuonna 2002. Tammikuussa 2003 syntyi kehistyshankkeen tuloksena maailman ensimmäinen sumuvalkokangas joka on ollut nähtävissä ja testattavissa Tampereen Museokeskus Vapriikissa. Maailmalla monen haaveena ollut toive ilmaan projisoitavasta kuvasta ja videosta oli näin käynyt toteen.
Sumuvalkokangas, läpikuljettavana valkokankaana tunnettu keksintö saavutti paljon julkisuutta maailmalla. Tieto keksinnöstä alkoi kiiriä tietokonegrafiikka-alan Siggraph-konferenssissa San Diegossa heinäkuussa 2003, kun suomalaisyhtiön tuote oli ensi kertaa esillä Yhdysvalloissa. Tämän jälkeen sumuverhokangas on ollut mm. CNN:n verkkopalvelun etusivulla, Reutersin uutisissa, BBC:llä, CBS:n uutisissa, New York Timesissa, austraalialaisessa Beyond Tomorrow -tiedeohjelmassa ja sadoissa muissa medioissa eri puolilla maailmaa. FogScreenin nettisivut ovat olleet kymmenien tuhansien kävijöiden kohteena heti avautumisensa jälkeen.
Keksintö sai tunnettuuden lisäksi myös tunnustusta teknologian kehittäjien piirissä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Se oli yksi viidestä InnoSuomi 2003 -palkituista. Se palkittiin ensimmäisenä suomalaisena innovaationa Interfaces-sarjan parhaana Laval Virtual Awards -palkintojenjaossa Euroopan suurimmassa virtuaalitodellisuustapahtumassa Lavalissa Ranskassa kesällä 2004. Keksintö sai myös arvostetun IST- palkinnon, joka myönnettiin eniten sekä businesspotentiaalia että teknistä ylivertaisuutta suuntautuneille eurooppalaisille innovaatioille ja viihde- ja presentaatioteollisuuteen suunnatun Plasa 2005 palkinnon.
Kesäkuussa 2005 Fogscreen Oy julkisti keksinnön, joka mahdollistaa ilmaan kirjoittamisen ja piirtämisen paljaalla kädellä. Tekniikkaa sovelletaan lapsille suunnattujen pelien kehitystyössä. Tiedekeskus Heurekaan tehty interaktiivinen viestintäpeli oli esimerkki siitä innostuksesta joka syntyi kun lapset saivat vapaasti paljaalla kädellä muokata sumuvalkokangasta. Koska kuvasymboleihin perustuva peli ei vaadi käyttäjiltään kieli- tai lukutaitoa, olisi se suunnattavissa myös erityislapsille sekä monikieliseen ympäristöön.
Lisätietoja: www.fogscreen.fi
> Paluu
