Tutkimusta, kehitystyötä ja konkreettisia toimia
eTampereen osaohjelmat käynnistivät ohjelman aikana lähes 400 paikallista, alueellista, kansallista ja kansainvälistä hanketta. Hankkeissa tehtiin laajaa yhteistyötä tutkimuksen, yritysmaailman ja hallinnon välillä teknologian, talouden ja sosiaalisuuden näkökulmista. Osa hankkeista oli tutkimushankkeita, joiden tulokset näkyvät vasta myöhemmin, osa hyvinkin käytännönläheisiä, yritysten ja kansalaisten arkea suoraan helpottavia ja tukevia. Hankkeissa oli mukana yli 270 yritystä ja noin 450 tutkijaa.
Ohessa on esimerkkejä eTampereen hankkeiden monipuolisuudesta.
Kaikki hankkeet löydät listattuna täältä.
Sähköisiä palveluita kaupunkilaisen arkeen
Hiirellä pankkiin
EriTietä pitkin validiksi tietoyhteiskuntaan
Tietoyhteiskuntataitoja yhteistyössä - eTampere-kouluttajaverkosto
Uutta ehkäisevässä vanhustyössä: Apunetin Voimavaravisiitti
"Nettiä nääs - tietoa tuville" panosti kaikkien kansalaisten tietoyhteiskuntaan
Mansetori - uusia kansalaistoiminnan muotoja
LähiTV- paikallisia palveluita ja asukkaiden omaa ohjelmaa
Museo-opastus omasta kännykästä
Älykkäät renkaat tulevaisuuden autoihin
eInsurance auttaa ymmärtämään vakuutusasioita
Mobiiliteknologia tehostamaan itsehoitoa
Tietokonepohjainen ympäristö tukemaan näkövammaisten lasten oppimista
Uuden sukupolven ohjelmistopalveluja pk-yritysten käyttöön
Hermia Ventures- Uusi alkuvaiheen pääomasijoitusyhtiö Tampereelle
World Wide Web Consortium (W3C) - Suomen aluetoimisto ohjaamaan Webin kehittymistä täyteen mittaansa
Uusi tieteellinen käsite ja tutkimusryhmä V2C Venture to Capital
FogScreen-sumuvalkokangas - lumetta vai seinämää
Elämää mediassa ja median kanssa -tutkimustietoa mobiilipalveluiden, pelien ja älykotiympäristöjen suunnitteluun
Miten sähköisen kaupankäynnin yleistyminen vaikuttaa matkustuskäyttäytymiseen ja jakeluun?
ePietari - julkisten palveluiden laaja yhteistyöhanke Tampereen ja Pietarin välillä
Alueellinen yhteistyöverkosto - Tampereen eOppimisen klusteri
Neogames-peliklusteri
Lapset ja tietoyhteiskunta
Läsnäolomittareita lumeympäristöjen tutkimiseen
Biometrinen sormenjälkitunnistus
Kohti nopeampaa ja tarkempaa tiedonhakua - IRDIRS
RELab-koeverkko
NAVITestbed - testiympäristö paikannukseen
Kommentoi!
Living With/in Media -hanke on Tietoyhteiskuntainstituutin kärkihanke. Hankkeen tavoitteena on fokusoida ja integroida korkealaatuista, mutta toistaiseksi epäyhtenäistä digitaalisen median käyttökulttuureihin liittyvää tutkimusta Tampereen yliopistossa. Hanke kehittää uusia interaktiivisen digitaalisen median käyttökulttuurien tutkimukseen soveltuvia tutkimusmetodeja ja soveltaa näitä metodeja käytäntöön konkreettisten tapaustutkimusten muodossa. Tapaustutkimukset liittyvät uusiin informaatio- ja kommunikaatioteknologian hyödyntämisen mahdollisuuksiin ja painottavat erityisesti käyttäjien ikää (eri ikäryhmien käyttökontekstit) ja sijaintia (mobiilimedian käyttö sekä kodin tulevaisuus sosiaalisena ja teknisenä ympäristönä). Projektissa kehiteltävä moniulotteinen ja käytännönläheinen metodologinen viitekehys hyödyttää digitaalisen median tutkimusta laajemmassa tieteellisessä kontekstissa ja tutkimus tuottaa uutta tietoa useista tärkeistä ja vähän tutkituista digitaalisista käyttökulttuureista, esimerkiksi eri ikäryhmät mobiilien multimediapalveluiden käyttäjinä, konsolipelikulttuuri, digitaalinen media klubikulttuureissa ja uudentyyppisissä kaikkialla läsnäolevissa viihdemuodoissa. Tutkimustuloksia voidaan käyttää ja soveltaa uusien mobiilipalveluiden, pelien ja älykotiympäristöjen suunnitteluperiaatteiden luomisessa.
Lisätietoja: www.uta.fi/laitokset/ISI/hankkeet/
Tietoyhteiskunta vaikuttaa monin tavoin liikenne- ja kuljetustarpeeseen. Sähköisen kaupankäynnin ja palvelujen rakenne vaikuttaa liikenteen kysyntään sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Etätyön ja etäopiskelun kasvavat mahdollisuudet voivat vaikuttaa matkustuskäyttäytymiseen ja yritysten sijoittumispäätöksiin. Tietoyhteiskunnan liikenteelliset vaikutukset - sähköisen kaupankäynnin yleistymisen vaikutukset matkustuskäyttäytymiseen ja jakelukuljetuksiin -tutkimuksen tavoitteena oli määrittää, miten sähköisten palvelujen lisääntyminen ja asioinnin paikkasidonnaisuuden väheneminen vaikuttavat päivittäiseen matkustuskäyttäytymiseen ja jakelukuljetusten määrään. Hankkeessa selvitetään erityisesti sähköisen päivittäistavarakaupan ja muiden sähköisten palvelujen tulevia kehitysmalleja. Tavoitteena oli arvioida sähköisen kaupankäynnin ja palvelujen vaikutuksia liikenteen kysyntään, energiankulutukseen, päästöihin ja kustannuksiin.
Tuloksia voidaan käyttää osaltaan tietoyhteiskunnan liikenteellisten vaikutusten kuvaamisessa ja kestävän tietoyhteiskunnan liikenne- ja kuljetusjärjestelmien suunnittelussa. Liikenteeseen liittyvien seurausvaikutusten - kuten kustannusten ja ympäristövaikutusten - arviointi antaa lisätietoja sähköisen kaupankäynnin ja palvelujen rakenteiden ja toivottujen kehityssuuntien arviointiin. Tuloksia voidaan hyödyntää monissa eri yhteyksissä, esimerkiksi sähköisten palvelujen suunnittelussa, kaupan jakeluketjujen suunnittelussa, sähköisen kaupankäynnin ja tietoyhteiskunnan muiden sovellusten ympäristövaikutusten arvioinnissa, yhdyskunta- ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa sekä vaikutettaessa kuluttajien päivittäisiin valintoihin.
Lisätietoja:
www.uta.fi/laitokset/ISI/hankkeet/
www.tut.fi/liku/istd/
Pietarin ja Tampereen kaupunkien välisen ICT- ja tietoyhteiskuntakumppanuuden tuloksena käynnistyi merkittävä Suomen lähialuevaroista rahoitettava kaksivuotinen yhteistyöhanke, jossa eTamperetta käytettiin mallina tietoyhteiskuntaohjelman ja -palveluiden kehittämiseen Pietarissa. Kyseessä on uudenlainen aluevaltaus kaupunkien välisessä yhteistyössä.
Itämeri-instituutin koordinoimassa "Promotion of Knowledge Society Development in St. Petersburg" -pilottihankkeessa kehitetään yhteistyössä konkreettisia palveluita, jotka lisäävät julkisten palvelujen tuottavuutta ja hyödyntävät informaatio- ja viestintäteknologiainnovaatioita kansalaispalveluiksi Pietarissa. Yhtenä konkreettisena tavoitteena asiantuntijayhteistyöllä kehittää älykorttiympäristöä Pietarissa. Hankkeeseen osallistuu Tampereen kaupungin lisäksi eTampere-korttihankketta toteuttava Access International Consulting Oy sekä muita yrityksiä, joiden pääsyä Pietarin markkinoille hankkeella myös edistetään.
Lisätietoja: www.baltic.org/suomeksi/instituutti/
E-oppimisen alueellisena yhteistyöverkostona Tampereen eOppimisen klusteri on edelläkävijä. Tampereen eOppimisen klusterihanke lähti liikkeelle vuoden 2001 alussa Tampereen alueen e-oppimisen toimijakentän selvityksellä sekä yhteistyökokouksilla, joissa pohdittiin yhteisiä haasteita ja määriteltiin yhteisiä tavoitteita.
Tampereen eOppimisen klusteri kokoaa yhteen Tampereen alueen e-oppimisen toimijat ja tutkimuksen. Se on yhteinen foorumi tutkijoille, kouluttajille, opettajille, suunnittelijoille ja muille e-oppimisen asiantuntijoille ja harrastajille tutkimusyksiköissä, yrityksissä, oppilaitoksissa ja työpaikoilla. eOppimisen klusterin kautta tieto e-oppimisen tapahtumista ja kehityksestä leviää ihmisten ja organisaatioiden välillä. Klusterin vahvuuksia on monitieteisyys, teorian ja käytännön vuorovaikutus ja toimijoiden yhteistyö.
Yhteistyön edistämiseksi klusteri järjestää tapaamisia, seminaareja ja yhteisiä koulutustilaisuuksia opettajille, tutkijoille, suunnittelijoille, kouluttajille ja yritysten edustajille, tiedottaa ajankohtaisesta e-oppimisen tutkimuksesta ja käytännön verkko-opetushankkeista sekä etsii tutkimus- ja kehitysyksiköille, opetushankkeille ja yrityksille sopivia yhteistyökumppaneita, koordinoi hankevalmistelua ja avustaa hakemusten laatimisessa. Klusteri myös tiedottaa hankehauista ja muista tutkimuksen rahoitusmahdollisuuksista.
Klusterin toiminta jatkuu eTampereen jälkeen hiukan uudistettuna. Klusteriverkoston jäseniä ovat tällä hetkellä Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Tampereen kaupunki, Akonet aikuiskoulutusverkko, Opetusalan koulutuskeskus Opeko ja Teknologiakeskus Hermia Oy. Vuoden 2006 aikana toimintaan todennäköisesti tulee mukaan myös uusia jäseniä.
Lisätietoja: www.eoppiminen.tut.fi
Peliliiketoimintaan liittyvät globaalit mahdollisuudet ja pelialan suomalaiset menestystarinat ovat viime vuosina nostaneet pelialan nousuun. Ajatus peliklusterin synnyttämisestä kansallisella tasolla oli alun pitäen neutraali hanke. eTampereen loiste teki Neogames-klusterista kehittämisen ja tutkimuksen keskipisteen vaikkakin teollisuuskeskittymä syntyi ja kasvoi Helsingissä.
Vaikuttavuus Tampereen seudulla perustuu pitkälti Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen- ja Viestinnän osaamiskeskuksen tuottamaan osaamiseen. TV2, Akun tehdas sekä joukko pieniä yrityksiä soveltavat pelillisyyttä monesta perspektiivistä. Tampereen Yliopiston Hypermedialaboratorion pelitutkimuksen yksikkö on kansainvälisesti tunnetuin yksikkö Suomesta omalla alallaan. Pelillisyys ja sen mukanaan tuoma interaktiivisuus tarjoavat vahvaa kasvua eri osa-alueille, etenkin mediateollisuudelle. Tampereen vahvuus on monimuotoisesta innovaatiokyvystä, mikä muualta puuttui.
Neogamesin tavoitteena on kehittää kansallisen interaktiivisen pelillisen sisällön toimialaa penetroitumalla kansalliselle ja kansainväliselle pelikentälle. Neogames toteuttaa tavoitetta yhtäältä klusterin kautta, joka verkottaa laajasti sisällöntuotannon toimialaa ja sitä tukevaa teknologiaa, tutkimusta ja koulutusta, toisaalta hautomon kautta, joka kehittää pienyritysten toimintaa sekä tukee näiden kansainvälistymistä. Neogames tukee myös tuotannon kehittymistä.
Tähän mennessä työ on osoittanut, ettei suomalainen peliteollisuus sinänsä ole kansainvälisesti kiinnostavaa, yksittäiset tuotteet sen sijaan ovat. Oma pelillisyyteen liittyvä brändi on helpommin synnytettävissä kasvattamalla volyymia skandinaavisella yhteistyöllä. Yhteistyöhön pyrittiin Nordic-hankkeen myötä markkinoinnissa sekä yleisessä toimialayhteistyössä. Vaikeiden aasialaisten markkinoiden kärkipaikalla, Korean markkinoilla, Neogames ja muut täkäläiset toimijat edustivat koko Eurooppaa.
Neogames on kohdannut haasteita myös kansallisella tasolla, toimintarakenteet ovat jäykkiä eikä sopivia rahoitusinstrumentteja ole. Ongelmana on lähinnä, ettei yritysten kohottamiseen löydy pääomaa, jolla voisi rahoittaa myyntiä ja markkinointia.
Neogames on järjestänyt seminaareja, rahoittanut teemakilpailuja ja ollut esillä pelillisyyttä sivuavien uusien yliopistollisten tutkimusohjelmien yhteydessä. Esimerkkinä tästä on eBRCn tukema TIP-tutkimusohjelma, joka tutki tietointensiivistä palvelutoimintaa tietojohtamisen näkökulmasta. Neogames -klusteri oli yksi konkreettinen analysointikohde projektin liiketoimintaekosysteemien käyttäytymistä ja kehittymistä koskevaa osiota, jossa DI Mirva Peltoniemi valmisteli väitöskirjaansa vuonna 2005. Myös pelialan toimialajulkaisun työstäminen saatiin alkuun sanoihin aikoihin kuin Pasilan toimisto avattiin syksyllä 2005 Culminatumin ja Silen tilojen viereen.
Neogamesin kaikkien kärkihankkeiden, Klusterin, hautomon ja tuotannon valmistelut ovat käynnissä. Isäntätahona toimii edelleen Tampereen Teknologiakeskus Hermia. Toiminnan alussa esitetty kysymys, miten muuttaa tämä alueellinen innovaatiokyky tuottaviksi työpaikoiksi ja liiketoiminnaksi? - on edelleen ajankohtainen.
Suomen kansantaloudella ei ole varaa jättää käyttämättä mahdollisuutta, jonka kasvava peli- ja viihdeteollisuus tarjoaa. Suurena haasteena on edelleen uusien hankkeiden käynnistäminen ja tuottavien toimijoiden synnyttäminen koska resurssit ja rahoitusinstrumentit alalla ontuivat.
Lisätietoja: www.neogames.fi
Tampereen yliopiston Lapset ja tietoyhteiskunta -tutkimusohjelma analysoi eri tieteenalojen näkökulmasta lasten asemaa suomalaisessa tietoyhteiskunnassa. Hanke nostaa esiin lapset tietoyhteiskunnan toimijoina sekä tuottaa monitieteellistä tietoa lasten ajatuksista ja toiminnasta tietoyhteiskunnassa.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2001 kartoitettiin olemassa olevaa tutkimustietoa, tehtiin lapsiin ja perheisiin kohdistuva kyselytutkimus, koottiin haastatteluja sekä analysoitiin olemassa olevia tietoyhteiskuntastrategioita lapsinäkökulmasta. Aiheesta julkaistiin projektin alkuvaiheessa kaksi kirjaa, Marjatta Kangassalon ja Juha Suorannan toimittaman teos \'Lasten tietoyhteiskunta\', jossa kuvataan lasten asemaa tietoyhteiskunnassa aiempien tutkimusten pohjalta sekä pohditaan lasten kanssa tehtävän tutkimuksen metodologisia lähtökohtia sekä Juha Suorannan, Hanna Lehtimäen ja Sampsa Hakulisen teos \'Lapset tietoyhteiskunnan toimijoina\', joka kokoaa puolestaan yhteen hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehdyn uuden tutkimuksen keskeiset tulokset. Tavoitteena on ollut lasten omien näkemysten välittäminen sellaisina kuin ne tulivat esiin kyselyssä ja sitä täydentävissä teemahaastatteluissa.
Perheystävälliset käytännöt työelämässä
Hankkeessa pohdittiin millaisia hyviä käytäntöjä ja henkilöstöpolitiikka on suomalaisissa työyhteisöissä toteutettu, jotka ovat tuoneet konkreettisia uusia mahdollisuuksia työn ja perheen yhteensovittamiseen. Tutkimuksessa etsittiin työyhteisöjä, joiden henkilöstöpolitiikka ja arkipäivän käytännöt ovat olleet "perheystävällisiä". Tutkimuksen tuloksena löytyviä malleja voi tarkastella niiden mahdollisen sovellettavuuden kannalta muihin työpaikkoihin.
Lapset, tietotekniikka ja oppiminen
Tutkimus keskittyi lasten oppimisluottamuksen ja sen rakentumisen tutkimiseen, tutkivaan oppimiseen sekä lasten lähiympäristön ilmiöitä koskevan tietämyksen rakentumiseen, ajattelun taitojen kehittymiseen sekä käsitteelliseen muutokseen ympäristöissä, joissa lapsilla on perinteisten toimintamateriaalien lisäksi käytettävissä tietoteknisiä mahdollisuuksia. Tutkimus tapahtui seuraamalla esiopetusikäisten lasten toimintaa eri projekteissa ensin päiväkodissa ja sen jälkeen ensimmäisellä luokalla.
Lapset ja tietoyhteiskuntastrategiat
Tavoitteena oli syventyä tarkastelemaan ensisijaisesti sitä, miten lapset ja nuoret tulevat esille olemassa olevissa strategioissa EU:n ja kansallisella tasolla. Pintapuolisen tarkastelun jälkeen sekä nuoret että etenkin lapset näyttäisivät olevan strategioissa hyvin toissijaisessa asemassa esimerkiksi teknologisiin valmiuksiin nähden. Tästä johtuen tutkimukseen halutaan tuoda mukaan myös aluetasolla tehtyjä strategioita ja lapsipoliittisia ohjelmia.
Lapset ja nuoret pelikulttuurien toimijoina
Osaprojektissa tarkastellaan pelien merkityksiä nykypäivän lasten ja nuorten elämässä. Peruslähtökohtana on aktiivinen toimijuus: tavoitteena on selvittää, mitä ja miten lapset ja nuoret pelaavat sekä miten he omaa pelaamistaan ymmärtävät. Pelien voima ja pelaamisen hallinta -osuudessa kartoitettiin lasten ja nuorten pelaamista peruskysymyksenä se, millaisia tapoja hallita ja jäsentää pelaamista nuoret pelaajat ja heidän perheensä ovat kehittäneet. \'Tutkivat pelit ja mobiliteetti\' tähtäsi puolestaan uudentyyppisten pelikäytäntöjen kokeilevaan tutkimukseen.
Lapset, media ja hyvinvointi
Tutkimusprojekti on poikkitieteellinen, vertaileva tutkimus lasten hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista yhteiskunnallisista ja kulttuurisista tekijöistä. Projektin tarkoituksena on tutkia yhteiskunnallisen muutoksen ja siinä erityisesti median (televisio, tietokone, matkapuhelin) laajentumisen roolia ja merkitystä lasten hyvinvoinnille.
Lapset ja tietyhteiskunta -hanke on rakentanut suomalaista ja kansainvälistä tutkijaverkostoa lapsilähtöiseen tietoyhteiskuntatutkimukseen. Sen pohjalta on myös syntynyt jo viitenä vuonna järjestetty Lapset ja tietoyhteiskunta -seminaari.
Vuonna 2004 amerikkalainen Peter Lang -kustantamo julkaisi Juha Suorannan ja Hanna Lehtimäen kirjan Children in the Information Society: The Case of Finland. Vuonna 2005 hankkeen pohjalta julkaistiin teos Lapsuus mediamaailmassa (Gaudeamus, toim.Anja Riitta Lahikainen, Pentti Hietala, Tommi Inkinen, Marjatta Kangassalo, Riikka Kivimäki & Frans Mäyrä).
Lisätietoja: www.uta.fi/laitokset/ISI/hankkeet/
Presence-hankkeessa selvitettiin, minkälaisissa sovelluksissa läsnäolon tunteesta tai uppoutumisesta on hyötyä ja tutkia mitä läsnäolomittareita on olemassa. Näistä kehitettiin mittareita, joita voidaan käyttää erilaisten lumeympäristöjen tutkimuksessa ja luomaan soveltamiskäytäntö sopivalle läsnäolomittarille.
Biometria tutkii ihmisen automaattista tunnistamista fyysisten ominaisuuksien perusteella. Tunnistaminen voi perustua sormenjälkeen, silmän irikseen, ääneen DNA:han, Kasvojen, ominaishajun tai kämmenen tunnistukseen. Jopa, kävelytyyli tai käsiala voidaan laskea biometrisiksi tunnisteiksi. Sormenjälki on miellyttävä ja turvallinen ja toistaiseksi kustannustehokkain ja käytetyin biometrinen tunnistautumistapa.
WTC-tornien sortuminen syyskuun 11. 2001 nostatti biometriikan suosion huippuunsa. Myös Suomi otti kantaa tunnistejärjestelmistä käytyyn kansainväliseen keskusteluun. Tampereen teknillisen yliopiston tutkimusryhmän työ oli Suomen oloissa ainutlaatuista, ryhmän jäsenet saivatkin kutsun neuvotteluihin sisäministeriöön.
Tampereen teknillisen yliopiston tutkimusryhmän agoritmit olivat Fingerprint Verification Competition, FVC- kilpailuun osallistuneisiin kilpailutöihin nähden erittäin korkeatasoisia. Arvioinnin tehneiden kontaktien kautta tutkimusryhmä sai keinotekoisia sormenjälkiä luovan ohjelman, jonka avulla ryhmä pystyi laatimaan laajoja testitietokantoja.
Jatkossa tutkimusryhmän haasteena oli algoritmien kehittäminen kaupallistettavaksi tuotteeksi sellaisen organisaation kanssa, joka olisi rahoittanut hanketta ja samalla toiminut algoritmitekniikkaan suuntautuneena tutkimuskumppanina.
eTampereen Teknologian Veturiohjelmat oli aktiivisesti mukana käymässä keskusteluja sormenjälkitunnisteen kaupallistamista harkitsevien tahojen kanssa. Yrityksillä ei kuinkaan ollut valmiuksia lähteä mukaan rahoittamaan biometristä tutkimustyötä sen vaatimien henkilöstö- tai laiteresurssien vuoksi, tai sitten biometria ei kuulunut suosituimpien tutkimusaiheiden listalle. Rahoituksesta neuvoteltiin TEKESin kanssa. Vuosina 2002-2003 saatiin useita aihetta käsitteleviä artikkeleita kansainvälisiin konferenssijulkaisuihin ja käytiin neuvotteluja uuden hankkeen käynnistämiseksi.
Jatkohankkeelle ei kuitenkaan löytynyt sormenjälkitunnisteen kaupallistavaa kumppania ja myös ydintutkimusryhmä Tampereen Teknillisen yliopiston digitaali- ja tietokonetekniikasta hajosi tahoilleen. Kaiken yrittämisen jälkeen ymmärrettiin, kuinka tärkeää hankkeiden rahoitusrakenteelle ja tätä kautta niiden hyväksymiselle on asiaan vihkiytyneen ja sisällöstä ymmärtävän partnerin mukaan saaminen. Ei riitä että hyvän tutkimustyön maine kiirii, on liittouduttava viisaasti oikeiden kumppanien kanssa.
Tiedonhakujärjestelmien integroitu tutkimus ja kehittäminen (IRDIRS) -hankkeen yleisenä tavoitteena on laajentaa suomalaisen tiedonhakututkimuksen menetelmällistä perustaa integroimalla ja kehittämällä useita lähekkäisiä tutkimuslinjoja ja -strategioita. Tiedonhankintatutkimuksen kenttätutkimusperinne ja tiedonhakututkimuksen kokeellisesti painottunut perinne pyritään yhdistämään tiedonhakujärjestelmien evaluoinnin uusien välineiden ja menetelmien kehittämiseksi.
Työn tavoitteena on tehdä kansainvälinen läpimurto tiedonhaun tutkimusmenetelmien alueella kehittämällä uusia menetelmiä, testaamalla niitä esimerkkitutkimuksissa ja kehittämällä yhteistyötä eri tutkimusperinteitä edustavien yksiköiden välillä.
Relevanssin arviointiin liittyviä innovaatioita sovelletaan perinteiseen laboratorioperustaiseen kokeelliseen tutkimukseen. Tavoitteena on päästä kokeellisessa tutkimuksessa käsiksi hienojakoisempiin ilmiöihin kuin perinteisillä evaluointimenetelmillä. Laboratoriotutkimuksen etuna on taloudellisuus ja nopeus. Sillä pystytään tehokkaasti tukemaan tiedonhakualgoritmien ja -järjestelmien prototyyppien kehittelyä ja arviointia.
Käyttäjien kenttätutkimukset ja kontrolloidut käyttäjätestit auttavat tunnistamaan kuinka tehokkaasti uusia hakumenetelmiä voidaan soveltaa ja omaksua todellisissa tiedonhakutilanteissa. Käyttäjäkeskeinen evaluointi on kalliimpaa ja hitaampaa kuin perinteinen evaluointi, mutta tietyissä innovaatioketjun vaiheissa sitä ei voida ohittaa. Se auttaa selvittämään innovaatioihin kohdistuvia teknologisia, psykologisia ja sosiaalisia vaatimuksia.
WWW:stä on tullut tärkein tiedonhankintaympäristö ja se on saavuttanut yhteiskunnassa hyvin suuren penetraatioasteen. Tiedonhakututkimuksen menetelmät vaativat uudistamista, jotta tutkimuksessa pystytään vastaamaan WWW:n tuomiin haasteisiin. Perinteisiä evaluointimenetelmiä on vaikea soveltaa verkkoympäristössä mutta toisaalta uusi ympäristö helpottaa käyttäjäkeskeisen tutkimuksen toteuttamista.
Lisätietoja:
www.uta.fi/laitokset/ISI/hankkeet/
www.info.uta.fi/tutkimus/irdirs/
Tampereen keskustassa sijaitsevassa koeverkossa oli tarkoituksena tutkia laajakaistaisten liikkuvien käyttäjien tarpeisiin tarkoitettuja sovelluksia, laitteita ja sisältöä. Hankkeessa on rakennettu Tampereen keskustan alueelle WLAN teknologiaan perustuva laajakaistainen liikkuvan käyttäjän tarpeita tukeva koeverkko. Koeverkkoa oli tarkoitus pitää yllä pysyvänä palveluna koko eTampere-ohjelman keston ajan. Verkko on otettu käyttöön syksyllä 2002 ja loppuvuodesta verkon palveluihin on lisätty myös WLAN pohjainen paikannustoiminnallisuus. Ensimmäiset laajamittaiset käyttäjäkokeilut verkossa käynnistyivät syyskuussa 2002.
NAVITEST-hankkeessa perustetaan NAVI-ohjelman tukipalveluna NAVI-verkoston osapuolten käyttöön paikannuksen testiympäristö. Testiympäristön toteuttaa riippumaton tutkimuslaitos, VTT Tuotteet ja tuotanto. Testiympäristön tavoitteena on edistää paikkariippuvien palveluiden kehittämistä. Testiympäristö tarjoaa testattaville sovelluksille päätelaitteen paikannustiedon vakiomuodossa riippumatta menetelmästä, jolla päätelaite paikannetaan.
Lisätietoja: www.vtt.fi/tuo/54/projektit/navitest/index.htm
> Paluu
